Perhetyö

Perhetyö avohuollon tukitoimena
Perhetyön monet muodot
Esimerkki perhetyön määritelmästä

Perhetyö avohuollon tukitoimena

Lastensuojelulaissa velvoitetaan sosiaalihuollosta vastaava toimielin järjestämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena tarvittaessa perhetyötä, lastensuojelulaki 36 § (Finlex)

Perhetyö -nimikkeen alla voidaan tehdä työtä hyvin erilaisin menetelmin ja eri toimintamuotoja apuna käyttäen. Perhetyön yksiselitteinen ja kokonaisvaltainen määrittely on haastavaa. Perhetyön sisältö, toimintamuodot, tavoitteet, tekijät ja organisointi vaihtelevat eri paikkakunnilla. Toimintamuotona perhetyö on vakiintunut osaksi kuntien toimintaa.

Lastensuojelulain perusteluissa (HE 272/2007 vp, Eduskunta) perhetyöllä tarkoitetaan esimerkiksi perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan muun muassa tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä.

Lastensuojelun perhetyöntekijän työn sisällön kuvauksessa lastensuojelun perhetyön todetaan olevan lastensuojelulain tarkoittamaa perhe- ja yksilökohtaista, ennalta ehkäisevää tai korjaavaa avohuollon tukitoimintaa ja sellaisena myös lastensuojelun sosiaalityön menetelmä.

Perhetyön tavoite

Perhetyötä tehdään yhteistyössä perheen ja perheenjäsenten kanssa, mutta keskeistä työssä on aina lapsen edun turvaaminen. Osana lastensuojelutyötä perhetyö ei ole pelkästään tukea, vaan kontrollin elementti on aina myös läsnä. Kuitenkin perhetyössä on leimallista lähelle asiakasta viety ja perheen omia voimavaroja tukeva työskentely.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävästä perhetyöstä tulee aina tehdä päätös ja tukitoimen järjestäminen tavoitteineen on kirjattava myös asiakassuunnitelmaan. Perhetyön tulee olla mahdollisimman tavoitteellista ja suunnitelmallista ja työskentelyn tarve ja tavoitteet kartoitetaan yleensä heti työskentelyprosessin alkaessa. Työskentelyn suunnitelmat laaditaan aina yhdessä perheen kanssa. Tällä pyritään myös motivoimaan ja sitouttamaan perhettä yhteiseen työskentelyyn.

Perhetyön alkukartoitus on joskus tarkoituksenmukaista tehdä samassa yhteydessä kuin lastensuojelutarpeen selvitys. Perhetyön alkukartoitus ei kuitenkaan voi korvata lastensuojelulain mukaista lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelulaki 27 § (Finlex)

Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävän perhetyön tavoitteena voi olla esimerkiksi kriisitilanteen laukaiseminen, uusien ongelmien ehkäiseminen tai tilanteen korjaaminen. Joskus tarvitaan lapsen ja perheen pitkäaikaista tukemista ja kannattelua, jotta lapsen kotona asuminen edelleen mahdollistuisi.

Perhetyön kestolle ei ole olemassa selkeitä määräaikoja. Perhetyön tarvetta on kuitenkin syytä arvioida uudestaan, jos esim. noin vuoden työskentelyssä ei tavoitteiden mukaista edistymistä ole tapahtunut.

Perhetyön monet muodot

Perhetyön käsitteen alle mahdutetaan monenlaista toimintaa. Puhutaan esimerkiksi perhetukityöstä, avopalvelutyöstä, perhekuntoutustyöstä, avohuollollisesta perhetyöstä ja kenttätyöstä. Sekaannusten välttämiseksi joissakin kunnissa on ryhdytty nimittämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävää perhetyötä lastensuojelun perhetyöksi tai tehostetuksi perhetyöksi.

Koska kyseessä on nuori ammattiryhmä täsmällisiä työnkuvauksia ja tehtävänmäärityksiä ei perhetyölle ole asetettu. Työkäytännöt ovat syntyneet paljolti paikallisesti niihin tarpeisiin, joihin kuntien, tai järjestöjen lastensuojelutyössä on ollut erityistä tarvetta. Usein suurin tarve on ollut perheiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen heidän omassa lähiympäristössään ja arjessa mukana elämiseen.

Perhetyön nimikkeellä työskennellään kunnissa mm. kodinhoitajien työssä, päivähoidossa ja lastensuojelun perhetyössä. Perhetyö lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja lapsiperheiden kotipalvelu tulee kuitenkin olla selkeästi erotettavissa toisistaan.

Perheen tulee olla selvillä siitä, millä työorientaatiolla perheessä työskennellään. Lastensuojelun asiakkuudesta ja siihen sisältyvistä tukitoimista täytyy aina tehdä selkeät päätökset ja huolehtia, että asiakasperhekin on niistä tietoinen.

Silloin kun perhetyötä järjestetään lastensuojelun tarvetta ennaltaehkäisevänä toimintana, kohderyhmänä ovat laajasti kuntalaiset ja palvelun piiriin pääsemisen kynnys on matala. Ennaltaehkäisevää tai matalan kynnyksen perhetyötä tehdään myös neuvoloiden ja päivähoidon toimintaan kiinnitettynä. Lisätietoa perhekeskustoiminnasta (Kasvun kumppanit, THL)
Lisätietoa ehkäisevästä työstä eri palveluissa

Perhetyön organisointi

Perhetyön monimuotoisuuden ja erityisosaamisen turvaamiseksi ja kehittämiseksi perhetyö ja sen tukirakenteet on usein tarkoituksenmukaista järjestää yhteistyössä naapuri- tai seutukuntien kanssa. Kuntayhteistyön kautta myös pienten kuntien perhetyöntekijöillä on mahdollisuus saada perhetyöntekijöille räätälöityä ryhmätyönohjausta ja vertaistukea omalta ammattiryhmältään.

Kuntatasollakin perhetyötä voidaan toteuttaa eri toimialoilta käsin. Sosiaali- ja terveystoimeen sijoittuvat lastensuojelun ja kodinhoidon perhetyö sekä terveydenhuollon ja perheneuvoloiden perhetyö. Varhaiskasvatuksen (päivähoidon) perhetyöstä ja kouluissa toteutettavista perhetyön hankkeista vastaa usein sivistystoimi. Myös seurakunnilla ja järjestöillä on tarjolla erilaisia perhetyön muotoja erilaisiin perhetyön tarpeisiin. Tunnetuimmat perhetyön järjestötoimijat ovat Ensi- ja turvakotien liiton Alvari perhetyö ja Mannerheimin lastensuojeluliiton perhetyö. Yleensä kunnat hankkivat järjestöjen tuottamaa perhetyötä ostopalveluina. Perhetyötä tarjoavat nykyisin myös yksityiset lastensuojelualan yritykset.

Perhetyön aloittamista, tavoitteita ja lopettamista koskeva päätöksenteko on lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä. Ostopalvelun tuottaja vastaa perhetyön sisällöstä ja laadusta niiden sopimusten mukaisesti, jotka kunnan ja palveluntuottajan välillä on solmittu. Perhetyötä tehdään lastensuojelupäätösten ja asiakassuunnitelman mukaisesti, riippumatta palvelun tuottajasta.

Kriisityötä tai ohjaavaa ja korjaavaa perhetyötä voidaan järjestää esimerkiksi osana lastensuojelulaitosten tai lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden ja osastojen toimintaa. Perhetyö sopii myös jälkihuollossa käytettäväksi esimerkiksi nuoren itsenäistymisprosessin tukena.

Esimerkki perhetyön määritelmästä

Ennaltaehkäisevällä perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista. Perhettä autetaan kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan. Perhetyö voi olla vapaaehtoisuuteen perustuvaa eikä vaadi lähetettä tai asiakkuutta lastensuojelussa.
Lisätietoa ehkäisevästä työstä eri palveluissa

Ennaltaehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen.

Perhetyö voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn.

Korjaava perhetyö

Korjaavalla perhetyöllä tarkoitetaan lastensuojelullista, suunnitelmallista ja tavoitteellista perheen tilanteen selvittelyä ja yhdessä sovittuihin muutoksiin tukemista. Perhetyöstä sovitaan lapsen asiakassuunnitelmassa ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee tukitoimesta päätöksen.

Korjaavan perhetyön perustehtävänä on lapsiperheiden tukeminen ja kuntouttaminen vaikeissa elämäntilanteissa lastensuojelun sosiaalityön tukitoimena, kun lapsen huolenpito, tarpeet ja turvallisuus ovat uhattuna.

Korjaava perhetyö on perheen kriisitilanteessa tarjottavaa tehostettua tukea jossa on mukana vahvasti myös kontrolli. Perhe voidaan velvoittaa osallistumaan perhetyöhön lastensuojelun toimesta. Työskentelyn aloittamisesta, työskentelyjakson pituudesta, seurannasta ja arvioinnista päätetään yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa.

Tekstin on laatinut
Mikko Reijonen yhteistyössä verkkotoimituksen kanssa

Sisältöä päivitetty
25.10.2013

[Missing: text_extrafunctions.Label.Body.Text (fi-FI)]
Palaa käsikirjan etusivulle Sivun alkuun

Työprosessi

| Jaa tämä sivu |  ©THL  |  Sivukartta   |   Ota yhteyttä |
Päivitetty 25.10.2013