Perhekuntoutus Suomessa
Perhekuntoutuksen sopivuus perheen jälleenyhdistämisessä
Esimerkkejä perhekuntoutuksesta
Lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan järjestää myös koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon. Lastensuojelulaki (Finlex). Sijoituksen on tarkoitus olla kuntouttava.
Kuntouttava sijoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai päihdehuollon hoitolaitoksessa, jossa on mahdollisuus monipuolisiin perhekuntoutuspalveluihin. Koko perheen sijoittaminen perhehoitoon on myös mahdollista.
Perhekuntoutusta voidaan antaa myös raskaana olevalle päihteitä käyttävälle naiselle syntyvän lapsen terveyden turvaamiseksi. Sijoitus hoitoon- ja kuntoutukseen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Perhekuntoutus Suomessa
Koko perheen sijoitus laitosyksikköön - perhekuntoutus- on Suomessa melko uutta. Se on kehittynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien osana kuntien lastensuojelua. Vuonna 2005 tehdystä kuuden suurimman kaupungin perhekuntoutusselvityksestä löytyi noin 20 erilaista perhekuntoutuksen toteutustapaa.
Perhekuntoutusta oli tarjolla laitoksessa tapahtuvana ympärivuorokautisena ja päivämuotoisena kuntoutuksena. Lisäksi oli tarjolla laitoksen yhteydessä olevia perheasuntoja, joihin perheille tarjottiin tehostettua tukea. Perhekuntoutus tapahtuu laitosympäristössä, joka erottaa sen asiakkaan kotona tapahtuvasta perhetyöstä.
Perhekuntoutus työmuotona soveltuu hyvin osaksi lastensuojelun avohuollon työskentelyä sekä huostaanoton lakkautustyöskentelyä. Sen on käytännössä todettu olevan tehokas apu myös tilanteissa, joissa on olemassa kodinulkopuolisen sijoituksen riski, mutta perhe on motivoitunut perhekuntoutukseen ja perhekuntoutusta on oikea-aikaisesti mahdollista perheelle tarjota.
Myös ehkäisevän lastensuojelutyön työmuotona voidaan käyttää ainakin päivämuotoisia kuntoutusmuotoja yhteistyössä jonkun muun hallintokunnan esimerkiksi päivähoidon tai neuvolan kanssa. Tällöin perhekuntoutusta toteutetaan ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Perhekuntoutuksessa tarjotaan kuntouttavaa toimintaa koko perheelle suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Sen tavoitteena on lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen tukeminen erilaisin toiminnallisin menetelmin, arjen taitojen harjoittelu ja säännöllisen päivärytmin vakiinnuttaminen ovat koko perheen kuntoutuksen kulmakiviä.
Vanhemmilla on usein puutteellisia tai traumaattisia lapsuuden kokemuksia siitä, kuinka perhe elää yhdessä, kuinka lapsia rajoitetaan ja kuinka heistä huolehditaan. Myöskään ristiriitojen käsittelyä rakentavasti ei ole opittu. Näitä asioita voidaan harjoitella perhekuntoutusjaksolla turvallisessa ympäristössä henkilökunnan tuen avulla. Katso päivämuotoisista perhekuntoutusmuodoista lisää myös kohdista vertaisryhmätoiminta ja depressiokoulu.
Perhekuntoutuksen tavoite on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Jos perhekuntoutuksen aikana todetaan, että näin ei ole, pyritään yhdessä vanhempien kanssa löytämään lapselle sijaishuoltopaikka.
Perhekuntoutuksen sopivuus perheen jälleenyhdistämisessä
Vuoden alusta voimaan tulleen lastensuojelulain mukaan lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus tarkistaa huostassapidon edellytysten voimassaolo säännöllisesti pidettävien asiakassuunnitelmaneuvottelujen yhteydessä ja muulloinkin, kun se osoittautuu tarpeelliseksi. Päätös huostassapidon lakkaamisesta on tarvittaessa tehtävä viranomaisaloitteisesti.
Perheen jälleenyhdistämisvelvoite lisättiin lastensuojelulakiin perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta sillä perusteella, että Suomen perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus suojaavat jokaisen oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään korostanut huostaanoton luonnetta väliaikaisena toimenpiteenä, joka on lopetettava niin pian kuin olosuhteet sen sallivat ja jonka aikana käytettävien erityistoimenpiteiden tulee olla sopusoinnussa perheen jälleenyhdistämiseen tähtäävän perimmäisen päämäärän kanssa. Huostaanoton kestettyä pitkään voivat lapsen elämäntilanteen uusia muutoksia vastaan puhuvat seikat kuitenkin painavampina syrjäyttää hänen vanhempiensa odotuksen saada perhe jälleenyhdistettyä.
Lastensuojelulain perusteluissa todetaan, että vaikka huostassapidon aikana viranomaisten ratkaisujen tulee, huostaanoton väliaikaisesta luonteesta johtuen, edesauttaa perheen yhdistämistä ja lapsen palaamista kotiin, on päätöksenteossa löydettävä oikeudenmukainen tasapaino lapsen intressissä olevan huostassapidon ja toisaalta vanhempien intressissä olevan huostassapidon lopettamisen välillä.
Tällöin erityistä merkitystä on annettava lapsen edulle ja sen toteutumiselle. Huostassapidon jatkamiselle on säännöksessä asetettu korkeahko kynnys. Huostassapitoa voidaan jatkaa vain, jos toimenpiteen lopettaminen on "selvästi" lapsen edun vastaista.
Turvallisten ja pysyvien ihmissuhteiden merkitys huostaanotetulle lapselle erityisen suuri, koska hänellä on usein jo sijaishuollon alkaessa taustallaan epävakaat ja epäsuotuisat ihmissuhteet ja kasvuolosuhteet. Mitä useampia muutostilanteita lapsi kohtaa, sitä huonommin hän yleensä pystyy selviytymään niistä.
Huostassapidon lopettamista on siitä syystä valmisteltava vähintään yhtä huolellisesti kuin huostaanottoa. Pitkään jatkuneen huostassapidon ja sijaishuoltosijoituksen päättymisen vaikutukset lapsen kehitykselle on arvioitava erityisen huolellisesti.
Perhekuntoutus ja siihen tarvittaessa yhdistettävät muut tukimuodot ovat sopusoinnussa uuden lastensuojelulain perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen kanssa. Koko perheen tukemisella perhekuntoutuksen avulla on mahdollista riittävän huolellisesti valmistella perheen jälleenyhdistämistä. Tavoitteena on lapsen huostaanoton lopettaminen ja lapsen kotiutus turvallisesti ja lapsen edun mukaisella tavalla.
Esimerkiksi Vantaalla on toteutettu onnistuneesti perheiden jälleenyhdistämistyötä perhekuntoutuspalvelujen avulla vuodesta 2001. Monesti työskentely näissä tilanteissa on edellyttänyt 3-5 kuukauden ympärivuorokautista perhekuntoutusjaksoa ja sen jälkeen kotiin tehtävää intensiiviperhetyötä, jolla on vahvistettu vanhemmuutta ja tuettu koko perheen toimivuutta ja arjessa pärjäämistä kotilosuhteissa.
Esimerkkejä perhekuntoutuksesta
Suomen Ensi- ja turvakotien liitto on perustanut päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä varten ensikoteja ja avopalveluyksiköitä . Eri puolella maata sijaitseviin ensikoteihin voidaan ottaa asiakkaita ympäri Suomea. Kokkolan yksiköt palvelevat myös ruotsiksi.
Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten hoitoonohjausta on kehitetty monilla seuduilla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Raskaus, vanhemmuus ja päihteet –projektissa Pohjois-Savossa on vahvistettu yhteistyötä kaikkien päihdeongelmaista äitiä raskauden aikana hoitavien tahojen välillä. Yhteisenä tavoitteena on ongelman tunnistaminen, äidin päihteettömyyteen motivoiminen, hoitoon ohjaus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja odottavan äidin koko perheen tukeminen. Hankkeessa on kuvattu kaavioina alkoholia ja huumeita käyttävien päihdeongelmaisten äitien hoitopolut ja hoitopolkujen yhteistyöverkostot.
Nuorten Ystävät ry on kehittänyt Polokka -perhekuntoutuksen päihdeongelmaisille lapsiperheille. Polokassa yhdistetään lastensuojelun ja päihdetyön keinoja ja sitä järjestetään Oulun seudulla Muhoksella. Monissa päihdekuntoutuslaitoksissa on myös kehitetty lapsiperheille sopivia koko perheen kuntoutuksen muotoja.
Joissakin lastensuojelulaitoksissa on erillinen perheosasto, joka mahdollistaa koko perheen ottamisen sijoitukseen ja erilaisten palvelujen tarjoamisen. Esimerkiksi Tampereen kaupungin Kissanmaan perhetukikeskuksen perheosaston palveluja ovat vanhemmuuden arviointi, perhekuntoutus ja kriisiluonteinen perhepäivystys osastohoitojaksoineen.
Perhekuntoutusta on kehitetty suurimmissa lastensuojelujärjestöissä (MLL, Nuorten Ystävät ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry), yksityisissä lastensuojelulaitoksissa, päihdehuollossa ja kuntien ja kuntayhtymien lastensuojelulaitoksissa.
Lähteet
- Kumpulainen, A. & Valkonen, R. 2005. Perhekuntoutus Kuusikon kunnissa 2004. Lasten sijaishuollon työryhmän asettaman pienryhmän selvitys. Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2B/2005
- Puustinen-Korhonen, A. 2008. Intensiiviperhetyön tilastollinen raportti. Vantaa 2008. Julkaisematon raportti.
- Puustinen-Korhonen, A. 2007. Perheen päihde- ja mielenterveysongelmat. Neuvolatyön käsikirja. Helsinki. Tammi.
- Puustinen-Korhonen, A. 2006. Vaativa vauvaperhetyö lastensuojelulaitoksessa. Tilastollinen tarkastelu 1-vuotiaina tai nuorempina laitosasiakkuuteen tulleista vauvoista Vantaalla 2001-2005. Julkaisematon raportti.
Tekstin on laatinut
Aila Puustinen-Korhonen, verkkotoimitus