Tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen
Sosiaalityöntekijän neuvonta ja ohjaus
Ennaltaehkäisevä tuki
Tutkimukset kasvatus- ja perheneuvolassa
Rikoksen sovittelumenettely
Äkillisten perheongelmien ja kriisitilanteiden käsitteleminen
Lastensuojelun asiakkaalla on oikeus saada tarvittaessa tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen.
Sosiaalityöntekijän neuvonta ja ohjaus
Sosiaalityöntekijän neuvonta ja ohjaus on todennäköisesti käytetyin ja yleisin psykososiaalisen tuen muoto lastensuojelutyössä. Sosiaalihuoltolain 
mukaan jokaisen kunnan käytettävissä on oltava ammatillisen kelpoisuuden omaavan sosiaalityöntekijän palveluja.
Erilaisissa elämäntilanteissa tarvitaan erilaista tukea. Joskus se on aktiivista kuuntelemista, läsnäoloa ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista yhdessä asiakkaan kanssa. Toisinaan tarvitaan toiminnallisempia menetelmiä.
Työmenetelmät
Lasten osallisuutta ja lasten äänen kuulumista voidaan vahvistaa ottamalla työskentelyn apuvälineiksi pelejä ja leikkejä. Esimerkiksi vanhemmuuden roolikartta, verkostokartta ja erilaiset kortit ovat välineitä, joiden avulla voidaan nostaa perheen arkeen konkreettisesti vaikuttavia asioita yhteiseen pohdintaan.
Pesäpuu ry:n kehittämiä lapsilähtöisen työskentelyn välineitä (mm. valovoimapeli, tunnekortit, ajankäyttöympyrä) voi käyttää lasten, aikuisten tai koko perheen kanssa keskustelun eteenpäin viemiseksi.
Eri työmenetelmiä voi muokata tilanteeseen sopivaksi. Keskustelua lasten kanssa voi avata nukkeleikkien kautta. Perheen valokuvia voi käyttää muistelutyön apuna. Vanhoista aikakauslehdistä revityistä kuvista voi työstää myönteisiä mielikuvia ja tulevaisuusorientaatiota tukevaa aarrekarttaa. Erilaisten apuvälineiden käyttöön ei tarvita välttämättä erityistä koulutusta - halu ja rohkeus kokeilla ja soveltaa riittää pitkälle.
Kuvauksia eri työmenetelmistä löydät käsikirjan luvusta työmenetelmät.
Työskentely-ympäristöt
Lasten ja myös perheen aikuisten on usein helpompaa puhua vaikeista asioista omassa, tutussa ympäristössään, kuin (sosiaali)virastossa. Paikan suhteen voi pyytää myös asiakkailta ehdotuksia.
Sosiaalitoimisto on sosiaalityöntekijälle tavanomainen paikka tavata asiakkaita. Työajan käytön ja työturvallisuuden näkökulmista se on usein perusteltua. Kääntöpuolena on kuitenkin se, että virastoympäristö on työntekijän ”omaa maaperää”, joka voi korostaa työntekijän valta-asemaa. Turvajärjestelyt eli lukitut ulko-ovet ja turvakamerat tuovat virastoihin suljettua ilmapiiriä ja voivat luoda mielikuvia työntekijät vastaan asiakkaat –asetelmasta. Haasteena on luoda luontevan vuorovaikutuksen mahdollistava ja asiakasta voimaannuttava ilmapiiri sosiaalityöntekijän vastaanotolle.
Turvallista ja luontevaa ilmapiiriä keskustelulle voi luoda muokkaamalla keskustelupaikkaa viihtyisäksi ja erityisesti lasten tarpeet huomioivaksi. Mikäli sosiaalityöntekijän käytössä on vain oma työhuone, kannattaa sinne hankkia lapsilähtöisen työskentelyn tueksi tarkoitettujen välineiden lisäksi esimerkiksi erilaisia kortteja ja piirustusvälineitä.
Huomioi seuraavat asiat:
- Tapaamisia sopiessasi varmista, että asiakas pääsee saapumaan toimistoon: selvitä, kuinka esim. liikuntaesteisten pääsy toimistoon on järjestetty
- Valmistaudu tapaamiseen järjestämällä tilanne ja tila asiakkaita varten
- Pyri tekemään omasta työhuoneestasi viihtyisä. Kiinnitä huomiota myös työhuoneesi lämpötilaan ja tuuletukseen
- Pyri katselemaan työhuonettasi lasten silmin: kuinka huone voisi olla heidän kannaltaan mukavampi? Varaa lasten käyttöön esimerkiksi piirustusvälineitä ja muutama lelu
- Ota, mikäli mahdollista, asiakkaat vastaan vieraina ulko-ovella ja saata heidät tapaamisen loputtua sinne
- Muista, että asiakkaat tekevät tulkintoja seinällä olevista julisteista ja muista työhuoneessa olevista esineistä: näin ollen ne voivat vaikuttaa esim. keskinäiseen vuorovaikutukseen
- Älä jätä salassa pidettäviä asiakirjoja esille siten, että toinen asiakas voi nähdä ne
- Jos huoneessa on salassa pidettäviä asiakirjoja lukitsematta, älä jätä asiakasta yksin huoneeseen. Selitä syy asiakkaalle rehellisesti toteamalla kyseessä olevan kaikki asiakkaita – ei ainoastaan häntä – koskeva käytäntö
- Varmista, että työhuoneessasi on hälytyslaite ja että huone on kalustettu siten, että pääset helposti poistumaan mahdollisessa väkivalta- tai väkivaltauhkatilanteessa.
Kotikäynneillä on lastensuojelutyössä tärkeä merkitys. Myös moniammatillista yhteistyötä voi tehdä kotikäynneillä, jos se vain perheelle sopii. Tilanteesta riippuen sosiaalityöntekijä voi pyytää työparikseen perheen kanssa työskentelevästä verkostosta esimerkiksi perhetyöntekijän, koulukuraattorin tai neuvolan terveydenhoitajan.
Kun työntekijä ja asiakas kohtaavat asiakkaan omalla maaperällä, voidaan asiakkaaseen luoda yhteys enemmän hänen omilla ehdoillaan. Kotikäynnillä saadaan muodostettua myös realistista käsitys lapsen ja perheen arjesta.
Kotikäynnillä tulee kunnioittaa asiakkaiden kotirauhaa ja keskittyä sosiaalityön kannalta oleellisiin asioihin. Kotikäynti herättää myös ympäristössä mielikuvia. Kotikäynti on työntekijälle haasteellinen, koska vaikutteita tulee paljon ja tilannetta toisten kotona ei voi hallita samalla lailla kuin toimistossa.
Huomioi seuraavat asiat:
- Pyydä pääsääntöisesti lupa käynnille.
- Huomioi kulttuurisia vieraanvaraisuussääntöjä.
- Varaa riittävästi aikaa käynnille.
- Havainnoi työn kannalta myönteisiä ja ongelmallisia tekijöitä.
- Kerro havaintosi
- Huolehdi omasta ja muiden turvallisuudesta ja jaksamisesta.
- Keskity asioinnin kannalta ajankohtaisiin kysymyksiin
- Sovi miten yhteistyötä jatketaan.
Ennaltaehkäisevä tuki
Tukea lapsen ja perheiden ongelmatilanteisiin tulee tarjota myös ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevää tukea voivat hyödyntää myös lapset ja perheet, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkuudessa.
Riskitilanteessa elävien perheiden ryhmät, kuntaan muuttavien uusien lapsiperheiden opastus ja opasvihkoset ja tiedon tarjoaminen erilaisten ongelmatilanteiden varalle ovat esimerkkejä ennaltaehkäisevästä tuesta.
Uusi lastensuojelulaki painottaa myös, että lastensuojelu ei ole pelkästään sosiaalitoimen tehtäväkenttää, vaan koko palvelujärjestelmän yhteinen asia. Ehkäisevän työn merkitys korostuu myös laissa. Lue lisää Lastensuojelun käsikirjan luvusta: Ehkäisevä työ
Tutkimukset kasvatus- ja perheneuvolassa
Tuki ongelmatilanteiden selvittelyyn voi sisältää myös esimerkiksi tutkimuksia kasvatus- ja perheneuvolassa.
Rikoksen sovittelumenettely
Rikoksen tehneelle lapselle voidaan tarjota mahdollisuutta rikoksen sovittelumenettelyyn. Lisätietoa Lastensuojelun käsikirjan Erityiskysymyksiä –luvussa: Rikoksen sovittelumenettely
Äkillisten perheongelmien ja kriisitilanteiden käsitteleminen
Äkillisten perheongelmien ja kriisitilanteiden käsittelemiseksi tulisi käytettävissä olla turvakotipaikkoja ja kriisi- ja sosiaalipäivystyspalveluja.
Kriisitilanne voi olla esimerkiksi avioero, häätöuhka, vakava sairastuminen, konkurssi, teiniraskaus, läheisen kuolema, perheenjäsenen itsemurhayritys, perheväkivalta, raiskaus, ryöstö tai kodin tuhoutuminen tulipalossa. Myös lapsen huostaanotto voi aiheuttaa lapsen perheelle ja läheisille kriisin.
Työntekijän on tärkeää tunnistaa, missä kriisin vaiheessa asiakas on. Shokki- ja reaktiovaiheissa asiakkaan kanssa ei voi laatia pitkälle meneviä suunnitelmia. Työntekijän on huolehdittava arkipäivän turvaamisesta, tehtävä asioita asiakkaan puolesta väliaikaisesti ja rakennettava tarvittavia tukipalveluja.
Työntekijän on tärkeää muistaa, että kriisiprosessin alun akuutille vaiheelle on tyypillistä:
- tiedon vastaanottamisen ja käsittelyn vaikeudet
- heikentynyt ongelmanratkaisukyky
- luhistumisen ja sekoamisen kokemukset
- suuntautuminen menneisyyteen: kriisissä aika pysähtyy
Jos kriisissä oleva on lapsi, on muistettava, että mitä pienempi hän on, sitä konkreettisemmin hän kokee kriisin ja sitä riippuvaisempi hän on vanhemmistaan ja perheestään. 
Erityiskysymyksiä –luvusta löytyy lisätietoa kriisityöstä ja sosiaalipäivystyksestä sekä linkkejä sivustoille, joilla on tietoa lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteisiin tarkoitetusta tuesta ja palveluista
Lähteet
1. SOSWEB –Sosiaalityön työmenetelmät –sivusto.[WWW-dokumentti] Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos.
http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/sivut/toimistolla.htm [1.10.2007]
2. SOSWEB –Sosiaalityön työmenetelmät –sivusto.[WWW-dokumentti] Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos.
http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/sivut/kotona.htm [1.10.2007]
3. SOSWEB –Sosiaalityön työmenetelmät –sivusto.[WWW-dokumentti] Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos.
http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/sivut/kriisi.htm [1.10.2007]
Tekstin on laatinut:
verkkotoimitus