Läheisneuvonpito
Ratkaisukeskeinen työskentely
Verkostotyö
Toiminnalliset menetelmät
Lapselle tai perheelle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena myös muuta lasta tai perhettä tukevaa toimintaa asiakassuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Tuki voi olla taloudellista tukea, palveluja tai mitä tahansa muita työmuotoja, joita pykälässä 36 § ei ole vielä aiemmin mainittu.
Säännös mahdollistaa jo käytössä olevien tukitoimien ohella myös lapsen tai perheen tuen tarpeeseen vastaavien uusien toimintamuotojen kehittämisen.
Laissa ei siis määritellä, mitä muut palvelut ja tukitoimet ovat. Niitä voivat olla esimerkiksi läheisneuvonpito, verkostotyö, ratkaisukeskeinen työskentely ja toiminnalliset menetelmät.
Läheisneuvonpito
Läheisneuvonpito eli LNP on asiakaslähtöinen työtapa, jossa perhe pyrkii läheistensä ja viranomaisverkoston tuella löytämään ratkaisuja ongelmiin.
Läheisneuvonpidossa tehdään konkreettinen suunnitelma lapsen tai nuoren tilanteen muuttamiseksi ja parantamiseksi. Tarkoitus on saada mahdollisimman toimiva yhteistyö perheen ja työntekijöiden välille ja pyrkiä selvittämään ongelmia neuvottelemalla. Läheisneuvonpito perustuu vapaaehtoisuuteen.
Läheisneuvonpitoa voidaan käyttää periaatteessa kaikissa asiakasprosessin vaiheissa. Tarkempaa tietoa menetelmästä ja sen erilaisista käyttötarkoituksista löydät käsikirjaan kootuista työvälineistä luvusta läheisneuvonpito.
Ratkaisukeskeinen työskentely
Ratkaisukeskeinen työskentely voi olla yhtä lailla työväline kuin työskentelyn orientaatiokin. Työskentelyssä ei keskitytä ongelmiin vaan tavoitteisiin. Olennaista ratkaisukeskeisessä työskentelyssä on se, että asiakas on oman asiansa asiantuntija ja tavoitteiden asettaja.
Lastensuojelutyössä tarvitaan usein tuen ja kontrollin yhdistämistä. Joskus on tilanteita, joissa asiakkaan asettamien tavoitteiden toteutuminen ei yksinään poista vakavia ongelmia.
Ratkaisukeskeiselle työlle on ominaista
- Asiakaslähtöisyys
Asiakas itse asettaa omat tavoitteensa sen sijaan, että työntekijä ne määrittelee.
- Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus
- Voimavarakeskeisyys
Hyödynnetään asiakkaan kykyjä, taitoja ja osaamista pulman ratkaisussa ja tavoitteiden saavuttamisessa.
- Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen
Tutkitaan erityisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin vaikeudet ovat paremmin hallinnassa tai jokin tavoite toteutuu vaikka osaksikin. Tärkeää on kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä.
- Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori
Oleellista on ideoida ja testata vuorovaikutussuhteessa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
- Hyödyntäminen ja konstruktiivinen näkemys
Ratkaisukeskeinen työtapa on salliva ja siinä voidaan vapaasti liittää muista työmuodoista lainattuja ideoita, kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, narratiivisen terapian ulkoistamista, NLP-tekniikoita, tarinoita, paradoksaalisia kotitehtäviä, sopimuksia jne.
- Yhteistyö ja kannustus
Asiakkaan verkostot ja läheiset nähdään voimavarana ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on aito myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä eri osapuolille
Verkostotyö
Verkostotyössä etsitään ja yhdistetään lapselle tärkeiden ihmisten voimavaroja. Työn avulla voidaan löytää uusia ideoita, ratkaisuja ja resursseja ongelmalliseen tilanteeseen.
Verkostotyössä käytetään välineenä muun muassa verkostokarttaa, jossa kartoitetaan lapsen tukiverkostoja. Verkostokartan kautta voidaan hahmottaa myös niitä suhteita, jotka ovat jollain tapaa haitallisia lapsen tai nuoren kehityksen tai turvallisten kasvuolosuhteiden kannalta.
Huolen vyöhykkeistöä käyttämällä voidaan arvioida verkoston eri toimijoiden – myös viranomaisten - huolta lapsesta tai nuoresta. Huolen lisääntyminen tai vähentyminen huomioidaan myös työskentelytapoja sovellettaessa.
Verkostotyössä voidaan käyttää erilaisia toimintatapoja. Perheen läheisverkoston esiin saamiseksi ja aktivoimiseksi voidaan käyttää läheisneuvonpitoa. Tavoitteena on tilanteen selkiyttäminen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman laatiminen yhdessä läheisverkoston kanssa. Lastensuojelun hankalissa ja kriisiytyvissä tilanteissa läheisneuvonpidon avulla voidaan myös kartoittaa lähiverkoston näkemyksiä lapsen tai nuoren huollon tai suojelun tarpeesta.
Verkostoterapian tavoitteena on läheisten ja työntekijöiden sitouttaminen ja yhdessä tapahtuva ratkaisujen etsiminen ongelmiin. Verkostoterapia on käyttökelpoinen toimintatapa syvästi huolta aiheuttavissa tilanteissa, joissa tarvitaan ammattiapua tai terapeuttista apua.
Dialogisia toimintatapoja verkostotyössä ovat ennakointidialogi ja avoin dialogi. Ennakointidialogia käytetään silloin kun tarvitaan tapauskohtaista selkeytystä, tulevaisuuden muistelua tai moniammatillisuutta. Ennakointidialogista on hyötyä, kun ongelmatilanteeseen ei ole tullut juuri muutosta ja kaivataan tilanteeseen ratkaisua.
Avoimia dialogeja käytetään, kun kyseessä on akuuteimmat tilanteet ja esimerkiksi psykiatrinen kriisi. Työskentely on aloitettava heti kriisin puhkeamisen jälkeen. Verkostoon pyydetään mukaan läheiset, joita asia koskee ja jotka ovat olleet yhteydessä työntekijään sekä työntekijät, jotka ovat asiakkaan tilanteessa läsnä. Dialogissa on pyrittävä löytämään avoin ja luotettava keskustelutapa, jolla saadaan asioita auki.
Toiminnalliset menetelmät
Toiminnalliset menetelmät perustuvat enemmän toimintaan ja vähemmän puhumiseen. Toiminnallisten menetelmien avulla voidaan saada asioihin uusia näkökulmia ja käsitellä myös asioita, joista on vaikea puhua. Ne sopivat erityisen hyvin ryhmämuotoiseen työskentelyyn. Sanoja tarvitaan työskentelyn purkamisessa ja jaettaessa kokemuksia muiden toimijoiden kanssa.
Leikkiminen, laulaminen, piirtäminen, käsillä tekeminen ja liikkuminen ovat lapsen ja nuoren luonnollisia tapoja ilmaista itseään. Toiminnallisissa menetelmissä hyödynnetään erilaisia luontevia itseilmaisun keinoja.
Toiminnalliset menetelmät soveltuvat käytettäviksi esim. lasten tai nuorten ryhmätoiminnassa ja leireillä tai perhekuntoutuksen välineenä.
Toiminnallisten menetelmien kautta lapsen ja muiden perheenjäsenten on mahdollista saada onnistumisen kokemuksia, jotka voimavaraistavat perhettä. Perhekuntoutuksessa on havaittu, että toiminnallisessa ohjatussa tekemisessä perheenjäsenten välinen vuorovaikutus paranee ja lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu.
Esimerkiksi Lasten ja nuorten hyvinvointi ry:n järjestämillä Koija- kursseilla arjen hallinnan taitojen opiskelu toteutetaan keskustellen sekä toiminnallisten ja kokemuksellisten oppimismenetelmien avulla. Kurssit on tarkoitettu itsenäistymiseen ja arjen hallintaan tukea tarvitseville 15-24 -vuotiaille nuorille.
Seikkailukasvatus
Tietoa seikkailukasvatuksesta löytyy esimerkiksi: KOTA -lasten ja nuorten hyvinvointi ry ja Pohjois-Suomen seikkailukasvatus ry verkkosivuilta.
Lähteet
Tekstin on laatinut
verkkotoimitus