Aikuinen päättelee lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tapahtuneen

Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle (Taskinen toim. 2003)

Ammattitaitoinen, harkittu ja maltillinen liikkeellelähtö on tarpeen, sillä joissain tilanteissa on jouduttu havaitse­maan liiallisia pelkoja seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kun päätelmiä on tehty yksittäisten oireiden perusteella tai on ylitulkittu lapsen puheita. Selvitys aloitetaan tarkkailemalla lasta ja keräämällä tietoja olosuh­teis­ta.

Syytökset avioero­tilanteissa perustuvat yleensä vilpittömään huoleen lapsen turvallisuudesta, mutta perättömiä ilmoituksia seksuaa­lisesta hyväksikäytöstä voidaan joskus tehdä myös tahalli­sesti estämään huolto- ja tapaa­misoi­keuk­sia. Koska seksuaalinen hyväksikäyttö on ollut niin näkyvästi esillä julkisuudessa, on ymmärrettävää, että tämä huoli helposti kanavoi­tuu hyväksikäyttöepäilyiksi tilanteessa, jossa luottamus toiseen osapuoleen on alimmil­laan.

Mikäli henkilöllä on vahva epäily hyväksikäytöstä, kehotetaan häntä tekemään asiasta rikosilmoitus poliisille. Hänelle todetaan, että sosiaali- ja terveystoimi selvittävät rikosepäilyä ainoastaan poliisiin pyynnöstä. Kehotus rikosilmoituksen tekoon ei merkitse sitä, että toimipaikka olisi ottanut kantaa asian todenperäisyyteen.

Kirjallisuus

  • Taskinen, Sirpa (toim.). 2003. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes. Oppaita 55. Saarijärvi
[Missing: text_extrafunctions.Label.Body.Text (fi-FI)]
Palaa käsikirjan etusivulle Sivun alkuun

Työprosessi

| Jaa tämä sivu |  ©THL  |  Sivukartta   |   Ota yhteyttä |
Päivitetty 31.1.2012