Täydennyskoulutus

Tarkoitus
Lakisääteisyys
Koulutuksen toteuttaminen

Tarkoitus

Täydennyskoulutuksen tarkoitus on ylläpitää ja uudistaa työntekijöiden osaamista vastaamaan työn muuttuvia vaatimuksia. Lastensuojelussa työskentelevien työntekijöiden täydennyskoulutuksen lähtökohtana on lastensuojelutyön kehittäminen. Koulutuksen tulee kytkeytyä kiinteästi paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon strategisiin kehittämistavoitteisiin.

Täydennyskoulutuksella ei tueta vain yksittäisten työntekijöiden ammattitaidon säilymistä ja uudistamista tai oman työyksikön työtapojen kehittymistä vaan laajemmin koko lastensuojelun palvelujärjestelmän ja toimintakäytäntöjen kehittymistä.

Lakisääteisyys

Kuntien sosiaalihuollossa henkilöstön täydennyskoulutus on lakisääteistä. Sosiaalihuoltolain täydennyskoulutusta koskevan pykälän (53§) mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö osallistuu riittävästi sille järjestettyyn koulutukseen. Toteutus- ja kustannusvastuu on kunnilla, mutta valtio tukee täydennyskoulutuksen järjestämistä korotetulla valtionosuudella.

Lakisääteisyys tarkoittaa sitä, että työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen ja että työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi järjestettyyn koulutukseen.

Koulutuksen toteutus

Täydennyskoulutuksen järjestämis- ja toteuttamistapa on kuntien päätettävissä. Se voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista. Tärkeintä on se, että koulutus on suunnitelmallista. Henkilöstön osaamista pitää arvioida säännöllisesti (katso myös osaamiskartoitus) ja laatia arvioinnin pohjalta yhteistyössä henkilöstön kanssa yksilö-, tiimi- ja yhteisökohtaisia koulutussuunnitelmia.

Yksittäisten työntekijöiden koulutustarpeita voi kartoittaa esimies-alaiskeskusteluissa. Täydennyskoulutuksen riittävä määrämääritellään työntekijäkohtaisesti ottaen huomioon kunkin työntekijän peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja toimenkuva. Riittäväksi täydennyskoulutuksen määräksi on arvioitu keskimäärin 3 – 10 päivää vuodessa henkilöä kohden.

Tiimien ja työyhteisöjen osaamista voidaan selvittää henkilöstön ja johdon yhteisillä keskusteluilla, joissa koulutustarpeita pohditaan organisaation toiminta-ajatuksen, strategioiden ja asiakasprosessien avulla.

Koulutuksen toteutumista tulee myös seurata ja arvioida. Kuntien tehtävä on seurata koulutuksen toteutumista ja koulutukseen osallistumista sekä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kunnallinen työmarkkinalaitos kerää toimintayksiköiden seurantatietojen pohjalta vuosittain täydennyskoulutusta koskevat määrälliset ja kustannustiedot koko kunta-alan osalta ja laatii niistä raportin valtakunnallista seurantaa varten.

Työmarkkinalaitos antaa kunnille vuosittain tarkemmat ohjeet seurannasta. Koulutuksen laadullisessa arvioinnissa kunnat voivat käyttää samoja menetelmiä kuin koulutustarpeiden selvittämisessä eli esimies-alaiskeskusteluja sekä tiimi- ja yhteisökeskusteluja.