Osaamiskartoituksesta osaamisen kehittämiseen
Kun työyhteisössä olevat ja tarvittavat osaamisalueet on kartoitettu ja henkilöstön osaamisen taso arvioitu, tietoja voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä. Kehityssuunnitelmat voivat olla työntekijä-, tiimi-, työryhmä-, työyhteisö- tai työnantajakohtaisia.
Kehityssuunnitelmat osaamisen kehittämiseksi toteutuvat sitä paremmin mitä konkreettisempia ne ovat. Esimerkiksi henkilökohtaiseen kehityssuunnitelmaan kirjataan kehitettävät osaamisalueet tärkeysjärjestyksessä, kunkin osaamisalueen nykyosaaminen ja tavoiteosaaminen, kehittämisen tavoitteet, menetelmät, aikataulu ja kehittymisen arviointi sekä seuranta. Kehityssuunitelmien laadintaa varten on olemassa valmiita lomakemalleja. Esimerkiksi kirjassa Osaamiskartoituksesta kehittämiseen (Hätönen 2007) on sekä henkilökohtaisen että työyksikön kehityssuunnitelman lomakemalli.
Osaamisen kehittäminen ymmärretään usein kapeasti vain koulutukseksi. Itse asiassa osaamisen kehittämistapoja on varsin runsaasti.
Osaamisen kehittämisen ja työssä oppimisen tapoja ovat esimerkiksi:
- vastuualueiden ja –tehtävien määrittely
- tiimityö
- opiskelijoiden ohjaaminen
- perehdyttäminen
- tutorointi
- mentorointi
- työnohjaus
- konsultointi
- työkierto
- projektityö
- kehityskeskustelut
- työkykyä ylläpitävä toiminta
- tutustumiskäynnit
- työyhteisö- tai työryhmäkohtaiset keskustelut
- täydennyskoulutus
- kirjallisuus
- oppimiskansiot ja työkirjat.
Lähde:
1. Frisk, Tarja (toim.) (2005) Ohjaaminen työssä. 4. painos. Educa-instituutti Oy, Helsinki.
2. Hätönen, Heljä (2007) Osaamiskartoituksesta kehittämiseen. 5. painos. Educa-instituutti Oy, Helsinki.
Tekstin on laatinut:
verkkotoimitus