Osaamisen määrittely
Osaamiskartan laatiminen edellyttää sitä, että työyhteisössä sovitaan yhdessä, mitä osaamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan ja mitä tarkoitusta varten osaamiskartoitusta tehdään. Jos osaamiskartoituksella halutaan kehittää tulevaisuuden osaamista, tarvitaan kartoituksen pohjaksi riittävän vahva yhteinen näkemys organisaation tavoitteista, joihin tulevaisuudessa tarvittava osaaminen perustuu. Henkilöstön sitouttamisen kannalta paras tapa on ottaa osaamisalueiden määrittelyyn mukaan koko henkilöstö.
Osaaminen voidaan ymmärtää monella tavalla. Yksi tapa on ymmärtää osaaminen kykynä yhdistää ammattiin liittyvät tiedot ja taidot tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Osaamisessa yhdistyvät tietojen ja taitojen monipuolinen ja luova käyttö, ajattelun taidot, kyky organisoida työtä ja työskennellä ryhmässä, kyky joustaa ja mukautua muutoksiin, kyky arvioida omaa toimintaa ja osaamista sekä oppimaan oppimisen taidot.
Organisaatiossa tarvittavan osaamisen eri puolia ja tasoja kuvataan usein osaamisympyrän avulla. Ympyrämallissa on kaksi ulottuvuutta, joista pystysuoralla akselilla on tasoulottuvuus (organisaatio – yksilö) ja vaakasuoralla akselilla osaamisen tyyppiä kuvaava ulottuvuus (tiedot ja taidot – työskentelytavat ja vuorovaikutus).
Osaamisympyrässä on neljä lohkoa, joista muodostuu kaikki organisaatiossa tarvittava osaaminen. Lohkot ovat:
- Organisaation ydinosaaminen
- Arvoihin ja toimintatapoihin liittyvä osaaminen
- Työelämäosaaminen
- Yksilöllinen ammattiosaaminen
Ks. osaamisympyrä
Organisaation ydinosaamisella tarkoitetaan organisaatiolle tyypillistä, laaja-alaisesti omaksuttua ja suhteellisen pysyvää osaamista, jonka tarvetta merkittävätkään ympäristön muutokset eivät poista. Ydinosaaminen koskettaa jollakin tavalla kaikkia organisaation työntekijöitä, yksiköitä ja tehtäviä. Sen määrittäminen pakottaa ajattelemaan organisaatiota kokonaisuutena ja ottamaan huomioon kaikki työntekijäryhmät. Se erottaa organisaation muista ja muodostaa organisaation strategisen johtamisen välineen.
Arvoihin ja toimintatapoihin liittyvä osaaminen tarkoittaa arvoja, työntekijöiden yhteisiä uskomuksia, työkulttuuria ja käyttäytymisnormeja. Työelämäosaaminen ja yksilöllinen ammattiosaaminen ovat osaamisia, joita työntekijät käyttävät työtehtävissään. Työelämäosaamisella tarkoitetaan yleisiä kaikessa työssä välttämättömiä tietoja ja taitoja ja ammattiosaamisella tietyssä ammatissa vaadittavia tietoja ja taitoja.
Ympyrän keskelle lisätään usein näkökulma, strateginen visio tms., jonka katsotaan erityisesti ohjaavan organisaation ja työntekijöiden osaamisia. Asiakastyössä se voi olla vaikka asiakasnäkökulma ja lastensuojelussa vaikka lapsen etu.
Organisaation yksittäisillä jäsenillä voi olla paljon myös sellaista osaamista, jota organisaation nykyisiiin tehtäväkuvauksiin perustuvilla kartoituksilla ei saada esiin. Kun osaamiskartoitusta käytetään osaamisen kehittämisen pohjana ( ks. Osaamiskartoituksesta osaamisen kehittämiseen), on tärkeää pohtia, kuinka monipuolisesti henkilöstön osaamista halutaan selvittää. Voi olla, että olisi hyvä saada tietää esimerkiksi se, millaisia taiteellisia kykyjä, työn kehittämiseen liittyvät tietoja ja taitoja, pedagogista osaamista tai tutkimusosaamista työntekijöillä on.
Erityistaitojen avulla voidaan kehittää organisaation osaamista esimerkiksi tarjoamalla työntekijöille mahdollisuus työkiertoon toisessa työyksikössä, jossa erityistaitoa voidaan paremmin hyödyntää. Omassa työyksikössä eritysosaamisia voidaan käyttää työntekijäkohtaisten vastuualueiden määrittelyssä. Näin työyhteisön toimintaa voidaan monipuolistaa esimerkiksi valitsemalla musiikki- tai liikuntavastaava, käynnistämällä kuvataide-, kirjallisuus- tai muisteluryhmiä asiakkaille tai antamalla jollekulle työntekijälle vastuu ja mahdollisuus sosiaaliseen raportointiin tai työnohjaajana tai työpaikkakouluttajana toimimiseen.
Lähteet:
1. Green, P. C. (1999) Building robust competencies. Linking human resource systems to organizational strategies. San Fransisco: Jossey-Bass.
2. Hätönen, Heljä (2007) Osaamiskartoituksesta kehittämiseen. 5. painos. Educa-Instituutti Oy, Helsinki.
3. Osaamisen johtaminen - Kehittämishankkeen loppuraportti (2001). Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 6/2001. Helsinki: Edita.
Tekstin on laatinut:
verkkotoimitus