Mitä on hyvä osaaminen?

Miten voi tunnistaa, kuka on hyvä ja pätevä työntekijä, lastensuojelun ammattilainen ja asiantuntija? Nykykäsityksen mukaan ns. sisäiset mallit ovat taitavan suorittajan ja asiantuntijan taidon perusta. Sisäiset mallit ovat suhteellisen pysyviä toimintaa sääteleviä muistiaineksia. Ympäristöstä tulevat vihjeet aktivoivat tietyn sisäisen mallin, ja ihminen ohjaa toimintaansa tämän mallin avulla. Mitä taitavammasta toimijasta on kyse, sitä enemmän hänellä on yleisiä toimintaa ohjaavia malleja, joiden avulla hän selviytyy myös uusissa ja yllättävissä tilanteissa.

Taitavan suorituksen kriteerit liittyvät ensisijaisesti prosessiin eivät lopputulokseen. Taitavassa suorituksessa tavoite on ikään kuin itsestään selvyys: suorituksella on tavoite ja tavoite myös saavutetaan.

Asiantuntijuudessa on keskeistä se, miten tavoitteeseen päädytään. Ekspertit pyrkivät ensin saavuttamaan ymmärryksen siitä, mistä tilanteessa tai ongelmassa on kyse. Taitava toiminta perustuu ennen kaikkea siihen, että taitava suorittaja osaa ennakoida. Ennakoinnin taito ilmenee kykynä suunnata huomio tehtävän kannalta oleellisiin seikkoihin sekä kykynä valikoida havaintoaineksesta se osa, joka liittyy tehtävän suorittamiseen.

Asiantuntijoiden kyky päätellä ja ratkaista ongelmia perustuu hyvin organisoituun tietoon. Se on järjestynyt keskeisten käsitteiden ympärille ja ehdollistunut määrättyihin tilanteisiin, joissa sitä voidaan soveltaa. Tällainen järjestynyt ja ehdollistunut tieto tukee ymmärtämistä ja mahdollistaa tiedon hyväksikäytön uusissa tilanteissa.

Ihmisen tiedonkäsittely tapahtuu usealla hierarkiatasolla. Aloittelijan tarkkaavaisuus kohdistuu operaatioiden tasolle ja taitajien ylemmille hierarkian tasoille. Aloittelija lähestyy ongelmia usein jostakin yksittäisestä kapeasta näkökulmasta.

Hyvä osaaja pystyy hyödyntämään aloittelijaa paremmin itse saatavaa sisäistä palautetta. Itse saatavalla palautteella tarkoitetaan sisäistä ja ulkoista palautetta, jota yksilö voi itse hankkia ja saada tehtävää suorittaessaan. Taitava suorittaja käyttää tätä palautetietoa hyväkseen ohjatessaan toimintaansa tavoitetta kohti.

Osaamisen kehittyessä sisäisten mallien palautehakua ohjaavat osamallit kehittyvät niin, että palautteenhaku ohjautuu tarkemmin tärkeisiin kohteisiin. Samalla myös onnistuneen toiminnan kriteerit tiukkenevat. Kehittyvä työntekijä nostaa vaatimustasoaan työn jatkuessa. Asiantuntija hakee palautetta juuri niistä kriittisistä kohdista, jotka ovat uuden vaatimustason mukaan tärkeitä.

Kyky seurata ja arvioida omaa suoritusta on tärkeä osa asiantuntijuutta. Asiantuntijat perääntyvät ensimmäisestä, usein naiivista ja yksinkertaistavasta tilanteen tulkinnasta ja asettavat oman asiantuntemuksensa kyseenalaiseksi.

Ihmisten mielessä olevat mallit siitä, mitä asiantuntijuus tarkoittaa, vaikuttavat siihen, missä määrin he oppivat elämänsä aikana. Malli, joka olettaa, että asiantuntijat tietävät kaikki vastaukset, estää oppimista.  Kyky tunnistaa oman tietämyksen rajat ja ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi on tärkeää oppimisessa ja osaamisen kehittymisessä.

Lähteet:

1. Bransford, J.D. & Brown, A. L. & Cocking, R. (toim.) (2004) Miten opimme. Aivot, mieli, kokemus ja koulu. WSOY. Helsinki.
2. Keskinen, Esko (2000) Taitojen oppiminen ja opettaminen. Teoksessa Niemi, E. & Keskinen, P. (toim.) Taitavan toiminnan psykologia. Turun yliopiston psykologian laitos. Turku, 41-57.

Tekstin on laatinut:
verkkotoimitus