Tähän osioon on koottu lastensuojelun tutkimuskatsaus, johon on koottuna Suomessa tehty väitöskirja- ja lisensiaattitutkimus vuosilta 2000-2007.
Sosiaaliportin tutkimusosio
Lastensuojelun käsikirjan omille sivuille ei ole mahdollista sisällyttää koko ajan päivittyvää tutkimustietoa ja tutkimusrekisteriä. Viimeisimpiä tutkimuksia ja niihin liittyviä ajankohtaisasioita kootaan Sosiaaliportin tutkimus -osioon.
Lastensuojelun tutkimuskatsaus
Osana valtakunnallista lastensuojelun kehittämisohjelmaa (2003-2007) syksyllä 2007 tehtiin suomalaisesta lastensuojelusta tutkimuskatsaus. Siihen on koottuna eri tieteenaloilta lastensuojelua koskeva ja laajemmin ymmärrettynä lastensuojelun rajapinnoille sijoittuva Suomessa tehty väitöskirja- ja lisensiaattitutkimus vuosilta 2000-2007.
Tutkimuskatsauksessa on lisäksi koottu keskeiset suomalaiseen lastensuojeluun, lasten ja nuorten ongelmiin sekä niiden ratkaisuihin liittyvät artikkelit.
Tutkimuskatsaukseen kuuluva raportti sisältää analyysia kotimaisen lastensuojelun ja sen rajapintojen tutkimuksen nykytilasta ja kehittämisehdotuksia sen uudistamiseksi. Lisäksi erityisen kiinnostuksen kohteena on ollut tutkimuksen ja kehittämisen välinen suhde. Tutkimuskatsaus on koottu Tampereen yliopistossa sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksella.
Tutkimuskatsauksen tehtävät ja rajaukset
Katsauksessa tarkastellaan aluksi lasten ja nuorten elinoloja, elämisen yhteiskunnallisia ja kulttuurisia mahdollisuuksia, eri institutionaalisten toimijoiden perheisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistamia palveluita ja toimenpiteitä käsittelevää tutkimusta. Tämän jälkeen katse käännetään erittelemään erityisesti lastensuojelun ydinaluetta käsittelevää tutkimusta ja sen suhdetta lastensuojelun kehittämistoimintaan.
Katsauksen ydin painottuu lastensuojelun ydintehtävien, avohuollon, huostaanoton sekä sijais- ja jälkihuollon tutkimuksiin, mutta katsaukseen on otettu mukaan myös lastensuojeluun vaikuttavien laajempien ilmiöiden tutkimusta. Tämä on perusteltua, koska lastensuojeluun toimintana liittyy sekä tutkimustoiminnan monitieteisyys että käytäntöjen moniammatillisuus, jotka molemmat ovat vaikuttaneet kehittämistyöhön ja sen painotuksiin.
Opinnäytetyöt on rajattu koskemaan väitöskirjoja ja lisensiaatin tutkimuksia. Substanssi on senkaltainen, että on perusteltua sisällyttää katsaukseen myös joitakin laajoja kehittämistoimintaan liittyviä selvityksiä ja linjauksia (esim. läänien, sosiaalialan osaamiskeskusten yhteydessä tehtyjä).
Katsauksen kohteena ovat Suomessa vuosina 2000–2007 (6/2007) julkaistut tutkimukset. Tämä rajaus aiheuttaa ensiksikin sen, että katsauksen painopiste on jo julkaistussa tutkimuksessa. Katsauksen ulkopuolelle ovat jääneet eri yliopistojen, tutkimuslaitosten, osaamiskeskusten ja muiden toimijoiden käynnissä olevat tutkimus ja kehittämishankkeet, joista ei vielä ole julkaistu tutkimusta. Toiseksi rajaus sulkee pois sellaiset tutkimukset, jotka on julkaistu ainoastaan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa.
Tietokantahakujen tekemisessä on käytetty apuna Lahden Tiedekirjaston informaatikkojen apua ja ystävällistä ohjausta. Lahden Tiedekirjasto on osa Helsingin yliopistokirjastoa. Kotimaisista tietokannoista on kirjallisuuskatsauksen tekemiseen käytetty Linda- ja Arto -tietokantoja. Aikarajana ovat vuodet 2000–2007 ja kielirajauksena joko suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi julkaistut tutkimukset.
Hakusanoina tutkimuksia kartoitettaessa on käytetty asiasana ja fraasihakuja. Ensimmäisen haun asiasanoja ja fraaseja ovat olleet lastensuojelu, avohuolto, huostaanotto, sijaishuolto, laitoshoito, laitoshuolto, jälkihuolto, lastenhuolto, perheväkivalta, perhehoito, perhetyö, nuorisorikollisuus, nuoret ja päihteet, nuoret ja väkivalta, varhainen puuttuminen, varhainen vuorovaikutus sekä riski yhdistettynä erilaisiin lyhennyksiin sanoista perhe, lapsi ja nuoret.
Tätä hakua on täydennetty seuraavilla asiasana- ja fraasihauilla: kaltoinkohtelu, laiminlyönti, ongelma nuoret, ongelma lapset, yksinhuoltaja, huoltajuus, koulukiusaaminen, nuoret ja syrjintä, nuoret ja syrjäytyminen, perhe ja päihteet, perhe ja syrjäytyminen, perhe ja huumeet, perhe ja mielenterveys.
Asiasanahakuja on täydennetty selaamalla esim. Sosiaali- ja terveysministeriön, lääninhallitusten ja osaamiskeskusten internetsivustojen julkaisuja ja käyttämällä tutkimuskatsauksen laatijan omaa sekä tutkimukseen että käytännöntyöhön liittyvää asiantuntijuutta lastensuojelusta ja lastensuojelun kehittämisestä.
Katsauksessa on pyritty noudattamaan järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita niin että hakujen tuloksena löytyneet tutkimukset mainitaan kirjallisuus luettelossa, mutta raportissa niistä käsitellään yksityiskohtaisemmin lastensuojelun kannalta vain keskeisimpiä.
Julkaisuja
Johanna Hiitola: Selvitys vuonna 2006 huostaanotetuista ja sijaishuoltoon sijoitetuista lapsista, Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Tampereen seutukunnassa ja Etelä-Pirkanmaalla –hanke (Stakes työpapereita Nro 21/2008)
Verkkojulkaisuun
Tarja Heino: Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? Tutkimus lapsista ja perheistä tilastolukujen takana. Stakes Työpapereita Nro 30/2007
Verkkojulkaisuun
Johanna Hiitola: Lastensuojelun avohuollon asiakkuuksien lisätarkastelu ( jatkoa raportille ”Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat?”)
Verkkojulkaisuun
Saila Huuskonen & Johanna Korpinen: Runsas vuosi lastensuojelun avohuollon asiakkuuden alkamisesta: mitä lapsille kuuluu nyt? Lastensuojelun tieto-hankkeen loppuraportti, 2009.
Verkkojulkaisuun
Johanna Hiitola: Erilaisin eväin huostassapidon jälkeen. Selvitys Tampereella, Hämeenlinnassa, Porissa ja Tampereen seutukunnassa vuonna 2007 lakkautetuista huostassapidoista. 2009 THL.
Verkkojulkaisuun
Lähteet
- Eronen, Tuija (2007) Katsaus 2000- luvulla julkaistuun suomalaiseen lastensuojelututkimukseen. Sosiaalialan kehittämishanke. Lastensuojelun kehittämisohjelma.