Terveydenhuolto

Äitiys- ja lastenneuvolat
Kouluterveydenhuolto
Mielenterveyspalvelut
Lastensuojelun asiantuntija-apu

Julkiset terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuolto hoidetaan kuntien terveyskeskuksissa. Kunnalla voi olla oma terveyskeskus tai se voi olla useamman kunnan yhteinen. Jotkut kunnat ostavat lähes kaikki terveyskeskuspalvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Terveyskeskuksilla on useita terveysasemia sekä vuodeosastoja. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat myös äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus ja hammashuolto.

Kuntien on järjestettävä asukkaidensa erikoissairaanhoito. Sitä varten maa on jaettu kahteenkymmeneen sairaanhoitopiiriin. Lisäksi Ahvenanmaa muodostaa oman sairaanhoitopiirinsä. Jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiiriin. Jokaisessa sairaanhoitopiirissä on keskussairaala ja aluesairaaloita. Keskussairaaloista viisi on erityistason sairaanhoitoa antavia yliopistollisia sairaaloita. Sairaanhoitopiiri järjestää ja tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja alueensa väestölle.

Äitiys- ja lastenneuvolat

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan tehtävänä on seurata ja edistää raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden sekä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tervettä kasvua ja kehitystä. Neuvoloiden tehtävänä on myös tukea vanhemmuutta ja parisuhdetta, edistää kasvu- ja kehitysympäristön sekä elintapojen terveellisyyttä sekä tunnistaa varhain erityistukea tai tutkimuksia tarvitsevat, tukea heitä ja ohjata tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai – hoitoon. Lapsiperheiden omien voimavarojen tunnistaminen edistää perheen selviytymistä ja vastuunottoa omasta tilanteesta.

Neuvolat toteuttavat tehtäväänsä vastaanotoilla, kotikäynneillä ja erilaisissa ryhmätilanteissa kuten perhevalmennuksessa.  Yksilöllisesti toteutetut terveystarkastukset ja terveysneuvonta muodostavat toiminnan rungon.  Uudet laajat terveystarkastukset lisäävät neuvolatoiminnan perhekeskeisyyttä ja koko perheen hyvinvoinnin arviointia. Käytännössä palvelut tavoittavat lähes kaikki lasta odottavat perheet ja alle kouluikäisten perheet.

Neuvolalla on keskeinen rooli ehkäisevässä lastensuojelussa. Omien tapaamisten lisäksi neuvola voi ohjata perheen kotipalvelun ja/tai päivähoidon piiriin tai neuvolan perhetyön asiakkaaksi. Ehkäisevä lastensuojelutyö vaatii neuvolatoiminnalta myös kiinteitä suhteita yhteistyötahoihin kuten päivähoitoon, sosiaalitoimeen ja kotipalveluun. Yhteistyö on keskeisessä asemassa myös neuvolatyössä. Tilanteissa, joissa perhe on ainoastaan neuvolan asiakas, on neuvolan työntekijöillä keskeinen rooli verkostotyöskentelyn käynnistämisessä.

Lisää tietoa neuvolatyöstä sekä oppaita työntekijöille löytyySTM:n sivuilta.

Lähde:

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lastensuojelussa – ohjeistus terveydenhuollolle. LUONNOS. STM, 2009.

Kouluterveydenhuolto

Kunnat järjestävät peruskoululaisten sekä ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien koulu- ja opiskeluterveydenhuollon. Peruskoulun terveydenhuoltoon kuuluvat lääkärin tai terveydenhoitajan tekemät terveystarkastukset, terveyskasvatus, hammashuolto sekä psykologin ja puheterapeutin palvelut. Lääkäri tarkastaa oppilaan 2-3 kertaa, muut tarkastukset hoitaa kouluterveydenhoitaja.

Kouluterveydenhoitajalla on kouluissa säännölliset vastaanottoajat, jolloin oppilaat voivat asioida hänen luonaan. Terveyskasvatus ja oppilashuoltoon liittyvät tehtävät kuuluvat kouluterveydenhoitajan työhön. Monissa kouluissa terveydenhoitajat pitävät myös oppitunteja esimerkiksi ihmissuhde- ja seksuaalikasvatuksessa. Lisää tietoa ja julkaisuja kouluterveydenhuollosta STM:n verkkosivuilla

Mielenterveyspalvelut

Kunnan on järjestettävä asukkailleen mielenterveyspalvelut. Se voi tuottaa ne itse tai hankkia ne esimerkiksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Palvelut voivat olla avopalveluja (terveyskeskus tai mielenterveystoimisto), välimuotoisia palveluja (tuettu asuminen) tai sairaalapalveluja.

Palveluja on oltava tarjolla riittävästi ja niissä on otettava huomioon asiakkaan ikä, äidinkieli ja muun muassa maahanmuuttajien erityistarpeet. Potilaiden yksityisyyden suoja on turvattava, mutta samalla on sovittava menetelmät, joilla turvataan tiedonkulku ja yhteistyö eri palveluiden tuottajien ja toimijoiden välillä.

Terveyskeskuksilla ja sosiaalitoimistoilla on keskeinen rooli mielenterveyspalvelujen järjestämisessä, koska potilas kohdataan useimmiten ensimmäisen kerran terveyskeskuksessa tai sosiaalitoimessa. Ne osallistuvat myös potilaan jatkohoitoon ja kuntoutukseen mahdollisen sairaalahoidon jälkeen. Useissa terveyskeskuksissa mielenterveyspalveluja hoitaa mielenterveystoimisto. Lisätietoja ja julkaisuja STM:n verkkosivuilta.

Lastensuojelun asiantuntija-apu

Terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin on annettava asiantuntija-apua lastensuojelulle. Tarvittaessa terveydenhuollon on järjestettävä lapsen tutkimus sekä hoito- ja terapiapalveluja Lastensuojelulaki 15§ ,myös päivystysluonteisesti. Syntyvien lasten suojelemiseksi terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa on järjestettävä tarpeellisia palveluja päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille Lastensuojelulaki 10§.

Tekstin on laatinut:
Verkkotoimitus

[Missing: text_extrafunctions.Label.Body.Text (fi-FI)]
Palaa käsikirjan etusivulle Sivun alkuun

Toimijat

| Jaa tämä sivu |  ©THL  |  Sivukartta   |   Ota yhteyttä |
Päivitetty 31.1.2012