Koulun oppilashuolto
Lapsen kehityksen kannalta oppiminen ja koulunkäynti ovat keskeisiä asioita, koska ne vaikuttavat koko hänen tulevaisuuteensa ja elämänmahdollisuuksiinsa. Jos koulunkäynti jää kesken, on työttömyyden ja syrjäytymisen riski erittäin suuri.
Sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja kuraattoripalveluita esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille 
. Niiden tulee antaa oppilaille riittävä tuki ja ohjaus koulunkäyntiin sekä oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseen ja poistamiseen. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Opetustoimen vastuulla on myös järjestää muita erityispalveluja kuten erityisopetus ja kouluavustaja.
Oppilashuolto on lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisön aikuisille. Oppilashuolto on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukea sekä ennalta ehkäisevää että hoitavaa työtä.
Nuorisotoimi
Nuorisotyö ja –politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin 
. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Kunnan nuorisotyöhön ja –politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.
Opetusministeriö tukee kuntien nuorisotyötä laskennallisilla valtionosuuksilla, jotka määräytyvät kunnassa asuvien alle 29-vuotiaiden lukumäärän mukaisesti. Kunnat päättävät itse nuorisotyöhön käytettävistä varoista. Valtionosuus kattaa noin 4 prosenttia kuntien nuorisotoimen kokonaismenoista.
Opetusministeriö tukee myös kuntien tai muiden yhteisöjen nuorisotilojen peruskorjaamista ja varustamista. Kunnille myönnetään lisäksi kohdennettuja valtionavustuksia nuorten työpajatoimintaan, koululaisten iltapäivätoimintaan, ennaltaehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, kunnan omistamiin valtakunnallisiin nuorisokeskuksiin, nuorison tieto- ja neuvontapalveluihin sekä valtakunnallisiin ja alueellisiin kehittämishankkeisiin. Lisätietoa nuorisotyöstä OPM:n verkkosivuilta.
Liikuntatoimi
Liikuntalain mukaan kuntien tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle:
- kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa
- tukemalla kansalaistoimintaa
- tarjoamalla liikuntapaikkoja
- järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.
Kunnat saavat liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin asukasluvun mukaan valtionosuutta valtion talousarviossa määritellyn yksikköhinnan mukaisesti. Kuntien liikuntatoiminnan valtionosuudet maksetaan veikkausvoittovaroista valtion urheilubudjetista. Liikuntapaikoista 75 prosenttia on kuntien omistamia. Opetusministeriö tukee kuntien liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjausta harkinnanvaraisilla avustuksilla.
Hallitusohjelman mukaisesti painopiste on lasten ja nuorten liikunnan sekä liikuntakasvatuksen kehittämisessä. Tukea suunnataan mm. lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen sekä päivittäiseen liikunnan lisäämiseen. Lisätietoja ja julkaisuja OPM:n verkkosivuilta.
Tekstin on laatinut:
Verkkotoimitus