Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
Avohuollon tukitoimet
Huostaanotto ja sijaishuolto
Jälkihuolto
Lastensuojelun suunnitelmallisuus
Lastensuojelun palvelujärjestelmä on laaja kokonaisuus, jonka tehtävänä on edistää ja tukea lapsen kehitystä ja kasvua. Palvelujärjestelmän tulee toimia suunnitelmallisesti ja ennakoidusti. Sitä tulee ohjata, johtaa ja kehittää tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti ja yhteistyössä kaikkien niiden tahojen kanssa, joiden toimet vaikuttavat lasten ja perheiden hyvinvointiin. Palvelu ja tuki toteutetaan sellaisin tavoin, joista lapsi ja perhe eniten hyötyvät.
Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita kaikille lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja kehittäessään huolehdittava siitä, että palvelujen avulla tuetaan lapsia ja vanhempia ja edistetään heidän hyvinvointiaan. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että lasten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kasvuolot ovat turvallisia ja kehitystä edistäviä.
Kasvuolojen kehittäminen ja riskiolosuhteiden suunnitelmallinen vähentäminen sekä riittävä vanhemmuuden tuki ehkäisevät ongelmien syntyä ja syvenemistä. Kaikilla, jotka työskentelevät lasten ja perheiden kanssa, on vastuu heidän hyvinvoinnistaan ja ongelmien mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta. Kun herää huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista, on viipymättä otettava yhteyttä lastensuojeluviranomaiseen, jotta lastensuojelun tarve voidaan selvittää.
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
Ehkäisevän lastensuojelun lisäksi palvelujärjestelmään kuuluu varsinainen lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jolla on viimesijainen vastuu lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä sijaishuolto ja jälkihuolto.
Työskentely alkaa lapsen ja perheen tilanteen ja tarpeiden huolellisella kartoituksella. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä koordinoi lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä ja yksittäisen lapsen asiakasprosessia. Kunnan on huolehdittava siitä, että sosiaalityöntekijällä on käytettävissään työnsä tueksi eri alojen asiantuntemusta. Terveyskeskuksilla ja sairaanhoitopiireillä on lain mukaan erityinen velvollisuus antaa asiantuntija-apua lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa sekä tarvittaessa järjestää viivytyksettä tai kiireellisenä lapsen tai nuoren tutkimus, hoito ja terapiapalvelut.
Avohuollon tukitoimet
Valtaosa lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta toteutuu lapsen ja perheen elämäntilanteen paranemiseen ja kuntoutumiseen tähtäävillä avohuollon tukitoimilla. Tukitoimia suunnitellaan ja niistä sovitaan mahdollisimman pitkälle lapsen ja perheen kanssa yhdessä ja ne perustuvat kirjalliseen asiakassuunnitelmaan.
Kaikkia edellä mainittuja terveydenhuollon, päivähoidon tai oppilashuollon tukipalveluita voidaan järjestää lapselle myös lastensuojelun avohuollon tukitoimina. Tällöin työskentelylle on lapsen asiakassuunnitelman mukaisesti määritelty erityiset tavoitteet, joihin esimerkiksi päivähoidossa olevan lapsen ja perheen kanssa pyritään.
Näiden tukitoimien lisäksi on sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen järjestettävä erityisiä avohuollon tukitoimia, joista merkittävimpiä ovat lastensuojelun perhetyö, lapsen tai koko perheen lyhytaikainen sijoitus, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta. Myös lapsen ja perheen taloudellinen tukeminen sekä asumisen puutteiden korjaaminen ovat avohuollon tukitoimia. Tukitoimet räätälöidään yksittäisen lapsen tai asiakasryhmän tarpeisiin.
Huostaanotto ja sijaishuolto
Jos avohuollon tukitoimin ei kyetä riittävästi auttamaan lasta, on hänellä oikeus huostaanottoon ja sijaishuoltoon. Huostaanotto voidaan tehdä silloin kun laissa sille asetetut edellytykset toteutuvat. Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella joko perheessä tai laitoksessa. Sijoitus voi tapahtua myös lapsen sukulaisperheeseen.
Lapsen sijaishuolto ei yleensä ole tarkoitettu pysyväksi. Viranomaisilla on velvollisuus tukea lapsen biologisia vanhempia niin, että he kykenisivät itse huolehtimaan lapsestaan. Kodin olosuhteiden ja vanhempien toiminnan pysyvää kuntoutumista varten vanhemmille laaditaan yleensä oma asiakassuunnitelma. Huostaanottoa on kuitenkin jatkettava niin kauan, kuin sen edellytykset ovat olemassa ja se on lapsen edun mukaista. Mikäli huoltajan elämäntilanteessa ei kohtuullisessa ajassa tapahdu lapsen edun mukaisia muutoksia, tulee lapsen olosuhteet sijaishuollossa pyrkiä vakiinnuttamaan.
Jälkihuolto
Sijoituksen päättymisen jälkeen lapsi tai nuori saattaa olla pitkään erityisen tuen tarpeessa ja tätä tukea tarjotaan jälkihuoltona. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista tai itsenäistymistä. Jälkihuolto on järjestettävä aina vähintään puoli vuotta kestäneen sijoituksen jälkeen lapsen iästä riippumatta ja sitä varten tehdään erillinen asiakassuunnitelma.
Jälkihuollon on velvollinen järjestämään se kunta, joka on ollut vastuussa sijaishuollon järjestämisestä. Jälkihuolto voi jatkua siihen asti, kun nuori täyttää 21 vuotta. Sosiaalityöntekijä voi tehdä yhdessä nuoren kanssa suunnitelman, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. Suunnitelma tukee nuoren itsenäistymistä ja vahvistaa tehdyn työn jatkuvuuden muiden palveluiden parissa.
Lastensuojelun suunnitelmallisuus
Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja lastensuojelun yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaalihuoltolain mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle. Läänin alueella sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat lääninhallitukselle.
Sosiaalihuollon asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, jonka tehtävänä on muun muassa seurata ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa ja hankkia alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista sekä välittää sitä käyttäjille, ylläpitää alan tiedostoja ja rekistereitä sekä harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Lapsiasiavaltuutettu seuraa ja arvioi lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa ja vaikuttaa lapsia koskevaan lainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lapsiasiavaltuutetun tukena toimii lapsiasianeuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää lasten aseman ja oikeuksien kannalta tarpeellista viranomaisten ja muiden tahojen välistä yhteistyötä.
Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat kuntien tukena lastensuojelutyön ja siinä tarvittavan asiantuntemuksen kehittämisessä ja alueellisten verkostojen luomisessa ja ylläpitämisessä.
Kunnan on pidettävä huolta sosiaalihuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta sosiaalihuoltolain mukaisesti. Lastensuojelun järjestämisvastuu on kunnalla, mutta kunta voi tuottaa palvelut yhteistyössä toisten kuntien kanssa olemalla mukana jäsenenä kuntayhtymässä tai säätiössä tai hankkimalla palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta kuten järjestöiltä ja yrityksiltä tai valtiolta.
Lastensuojelun palvelujärjestelmän toiminnan tulee perustua pitkäjänteiseen palvelustrategiaan, jonka mukaan kunta ja yhteistyökunnat sekä muut palveluntuottajat voivat ennakoida palvelutarpeet ja tarjota lapselle ja perheille parhaiten soveltuvia palveluja ja tukitoimia. Yksityisten palveluntuottajien palveluvalikoima on laaja ulottuen ennaltaehkäisevästä työstä aina sijais- ja jälkihuoltoon sekä palvelujen ja tuen kehittämiseen. Lastensuojelun palvelujen järjestäminen vaatii riittävän laajan väestöpohjan, jotta erityisosaaminen, eri alojen asiantuntemus, monipuolinen palvelutarjonta ja toiminnan jatkuva kehittyminen voidaan turvata.
Lastensuojelun suunnitelmien avulla kunta tai useat kunnat yhdessä toteuttavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaa ja arvioivat sen tilaa. Suunnitelma on väline linjata lastensuojelua sekä koota kokonaisnäkemys lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta ja kehittämistarpeista. Suunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin lasten ja nuorten tarpeisiin sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa.
Suunnitelma ja siihen sisältyvä seuranta on uusi kunnan lakisääteinen lastensuojelun ohjauksen, johtamisen ja toiminnan kehittämisen väline. Suunnitelman tavoitteiden tulee olla samansuuntaisia kunnan tai laajemman väestöalueen hyvinvointi- tai lapsipoliittisen ohjelman kanssa tai osa näitä ohjelmia.
Tekstin on laatinut
Verkkotoimitus