Lapsi
Huoltaja
Lapselle määrätty edunvalvoja
Huollosta irrotettu vanhempi
Yksityisen sijaishuoltopaikan edustaja
Lapsi
Lapsen oikeus itseään koskevaan tietoon
Lapsi on aina asianosainen omassa lastensuojeluasiassaan. Lastensuojelulain 5 §:n nojalla lapselle on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä. Osallistumisoikeus on turvattu jokaiselle lapselle iästä riippumatta perus- ja ihmisoikeutena.
Mitä varttuneemmasta ja kehittyneemmästä lapsesta on kysymys, sitä suurempi merkitys on annettava lapsen mielipiteen selvittämiselle ja sen huomioon ottamiselle viranomaisen tehdessä lapsen itsemääräämisoikeuteen ja yksityisyyteen puuttuvia tai niihin liittyviä päätöksiä.
Lapselle tulee mielipiteen selvittämisen yhteydessä antaa riittävästi objektiivista tietoa hänen omasta asiastaan sekä olemassa olevista vaihtoehdoista, jotta hän voi näkemyksensä muodostaa. Lapsen tulee mielipiteen selvittämisen yhteydessä ymmärtää se, mistä on kysymys ja mitkä ovat ajateltavissa olevat vaihtoehdot.
Lastensuojelulain 20 §:n mukaan lapsen toivomukset ja mielipide on aina lastensuojelua toteutettaessa selvitettävä lapsen iästä riippumatta, jos siitä ei ole vaaraa lapsen terveydelle tai kehitykselle tai ellei se muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Lapsen mielipide ja toivomukset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla lastensuojelua toteutettaessa.
Jotta lapsi voisi muodostaa asiassa mielipiteensä, tulee hänelle edellä mainitun mukaisesti antaa riittävässä määrin objektiivista tietoa asiasta ja pyrkiä varmistumaan siitä, että lapsi ymmärtää sen, mistä asiassa on kysymys. Lapselle annettavan tiedon tulee kuitenkin lastensuojelulain 20 §:n mukaan aina olla sellaista, ettei se vaaranna lapsen kehitystä tai vaaranna lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua.
Lastensuojelulain 20 §:n mukaan 12 vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain 34 §:n mukaisesti häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lastensuojelulain 42 §:ssä on säädetty lapsen kuulemisesta em. tavalla ennen päätöstä huostaanotosta, sijaishuollosta ja huostassapidon lakkaamisesta.
Myöskään kuulemisen yhteydessä lapselle ei saa lastensuojelulain 20 §:n 4 momentin mukaisesti luovuttaa tietoa, joka vaarantaa lapsen kehitystä tai ovat vastoin lapsen muuta tärkeää yksityistä etua. Edellä mainittu säännös rajoittaa lapsen osalta ns. asianosaisjulkisuutta.
Lastensuojelulain 53 §:n mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava siitä, että sijaishuollossa olevalle lapselle selvitetään hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, miksi hänet on huostaan otettu ja kerrotaan niistä toimista, joita hänen asiassaan on tehty tai tullaan tekemään.
Lapsella on oikeus saada tietoja omassa asiassaan myös viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 § ja 12 §:n nojalla, joihin sosiaalihuollon asiakaslain 11 §:ssä viitataan. Mainittuja säännöksiä käsitellään tarkemmin jäljempänä.
Alaikäisen oikeus antaa suostumus tietojen luovuttamiseen sivulliselle
Sosiaalihuollon asiakaslain 4 §:n mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Perustuslain 6 § kieltää syrjinnän ilman hyväksyttävää syytä mm. iän perusteella ja sen 3 momentissa on edellytetty, että lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sosiaalihuollon asiakaslain 10 §:n mukaan alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Edellä mainitut säännökset tarkoittavat mm. sitä, että silloin, kun lasta koskevia tietoja ollaan luovuttamassa sivulliselle, on sosiaalihuollon asiakaslain 16 §:n mukainen suostumus lähtökohtaisesti pyydettävä alaikäiseltä, jos alaikäisellä itsellään on edellytykset arvioida suostumuksen merkitys kyseisessä asiassa. Jos näitä edellytyksiä ei ole, suostumuksen tietojen luovuttamiseen antaa huoltaja tai lapselle määrätty edunvalvoja jäljempänä esitetyin tavoin.
Alaikäisen oikeus painavasta syystä kieltää tiedon luovuttaminen lailliselle edustajalleen
Sosiaalihuollon asiakaslain 11 § 3 momentin mukaan alaikäisellä on ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa oikeus painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevaa tietoa lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi vastoin lapsen etua. Tätä yleissäännöstä noudatetaan myös lastensuojelua toteutettaessa. Kielto-oikeutta ei ole sidottu ikään, mutta lapsen tulee olla riittävän kehittynyt perustellakseen pyyntönsä järkevästi sekä ymmärtääkseen kiellon merkityksen.
Lastensuojelun työntekijän tulee lapsen kehitystason lisäksi arvioida se, onko alaikäisen kiellolle luovuttaa tietoja olemassa painava syy, jolloin on otettava huomioon myös asian laatu. Jos kysymyksessä ei ole kovinkaan merkittävä asia jo varttuneemman lapsen kannalta, kynnys kiellon noudattamiseen on matalampi. Jos työntekijä katsoo, että painavan syyn edellytys täyttyy, on hänen vielä arvioitava tiedon luovuttamatta jättämisen vaikutusta lapsen edun kannalta.
Mikäli tiedon luovuttamatta jättämisen voidaan arvioida olevan selvästi vastoin lapsen etua, on tieto luovutettava lapsen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle alaikäisen kiellosta huolimatta. Asiakaslain hallituksen esityksen mukaan kiellon voi katsoa olevan vastoin lapsen etua, jos se estää lapsesta huoltapitävää henkilöä huolehtimasta asianmukaisesti lapsen hoidosta ja kasvatuksesta.
Alaikäisen kielto-oikeus ei kuitenkaan missään tilanteessa voi rajoittaa laillisella edustajalla asianosaisena olevaa oikeutta tietoon. Alaikäisen kielto-oikeus ei myöskään ulotu sosiaalihuollon asiakaslain 17 §:n ja 18 §:n tai julkisuuslain 20 § 3 momentin nojalla luovutettaviin välttämättömiin tietoihin.
Huoltaja
Huoltajan oikeus lasta koskevaan tietoon
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen huoltajia lapsen syntymän perusteella ovat hänen syntymänsä hetkellä avioliitossa olevat vanhemmat tai jos vanhemmat eivät ole avioliitossa, äiti yksin. Vanhemmat voivat myös sopia tai tuomioistuin päättää siitä, että huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle. Myös molemmat vanhemmat voidaan lapsen kannalta erittäin painavista syistä irrottaa tuomioistuimen päätöksellä lapsen huollosta, jolloin lapsen huoltajana toimii henkilö, jolle lapsen huolto on edellä mainitun mukaisesti määrätty.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 4 § 3 momentin mukaan huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa. Huoltajat ovat myös alaikäisen edunvalvojia holhoustoimilain 4 § mukaan.
Huoltajan oikeuteen edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa kuuluu myös oikeus lasta koskeviin tietoihin. Sosiaalihuollon asiakaslain 11 §:n 1 momentin mukaan asiakkaan laillisella edustajalla, jollainen huoltaja edellä mainitun mukaisesti on, on oikeus saada lasta koskevaa tietoa tarkemmin jäljempänä läpikäytävien viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetyn lain 11 §:n ja 12 §:n nojalla.
Huoltajan oikeus antaa suostumus tiedon luovuttamiseen
Huoltaja antaa pääsääntöisesti myös sosiaalihuollon asiakaslain 16 §:ssä tarkoitetun suostumuksen lasta koskevien tietojen luovuttamisesta sivulliselle tilanteissa, joissa alaikäisellä ei ole edellytyksiä arvioida suostumuksen merkitystä kyseisessä asiassa.
Huoltaja ei voi kuitenkaan antaa suostumustaan tietojen luovuttamiseen niissä tilanteissa, jolloin hänellä itsellään ei ole oikeutta tietoon alaikäisen käytettyä painavasta syystä kielto-oikeuttaan tai jos huoltajan kohdalla on olemassa viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 § 2 momentissa mainittu peruste tiedon epäämiseen huoltajalta. Tiedot luovutetaan tällöin joko alaikäisen suostumuksella tai sosiaalihuollon asiakaslain 17 §:n ja 18 §:n perusteella.
Lapselle määrätty edunvalvoja
Edunvalvoja lapsen laillisena edustajana
Lastensuojelulain 22 §:n nojalla lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään lapsen puolesta puhevaltaa, jos on perusteltua syytä epäillä, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.
Edunvalvoja voidaan määrätä lastensuojeluasiassa edellytysten täyttyessä riippumatta siitä, onko asia vireillä sosiaalitoimessa vai tuomioistuimessa. Edunvalvoja määrätään tällöin huoltajan sijaiseksi edustamaan lasta lastensuojeluasiassa, mikä tarkoittaa muiden seikkojen ohella myös sitä, että edunvalvojalle siirtyy huoltajan oikeus saada lasta koskevia tietoja julkisuuslain nojalla sekä huoltajalla edellä selostetun mukaisesti oleva oikeus antaa sosiaalihuollon asiakaslain 16 §:n mukainen suostumus tietojen luovuttamiseen sivulliselle, jos edunvalvojalla itsellään olevaa oikeutta tietoihin ei ole julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla rajoitettu eikä alaikäinen ole käyttänyt kielto-oikeuttaan tietojen suhteen.
Huoltajan oikeus käyttää omaa puhevaltaansa
Edunvalvojan määräämisestä huolimatta huoltajalle jää aina oikeus käyttää asiassa omaa puhevaltaansa, eikä edunvalvojan määräämisellä näin ollen voida ohittaa huoltajan asianosaisuutta kokonaisuudessaan. Huoltajalla säilyy siis vielä edunvalvojan määräämisen jälkeen oikeus tulla kuulluksi hallintolain 34 §:n mukaisesti esimerkiksi lapsen huostaanottoa tai sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa asiassa ja saada viranomaisen julkisuudesta annetun lain 11 §:n mukaan tiedot, jotka ovat vaikuttaneet tai voineet vaikuttaa asian käsittelyyn.
Huoltajalla säilyy myös oikeus hakea viranomaiselta esim. lapsen huostassapidon lopettamista, jolloin asia tulee vireille viranomaisessa. Huoltajalla säilyy edunvalvojan määräyksestä huolimatta myös viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 12 §:n mukainen oikeus itseään koskevaan tietoon, joka on merkitty salassa pidettävään asiakirjaan silloin, kun asia ei ole vireillä viranomaisessa tai tuomioistuimessa. Tällainen asiakirja voi myös sisältää toista henkilöä esim. lasta koskevia tietoja, jotka voidaan peittää asiakirjasta, jos tiedon antaminen niistä olisi vastoin toisen tärkeää yksityistä etua.
Huollosta irrotettu vanhempi
Jos lapsen vanhempi on vanhempien sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä irrotettu lapsen huollosta, ei hänellä ole viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 12 §:n mukaista oikeutta lasta koskeviin tietoihin. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 12 §:ää sovelletaan tilanteissa, jolloin viranomaisessa tai tuomioistuimessa ei ole vireillä mitään lasta koskevaa asiaa.
Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä tosiasialliseen toimintaan liittyvät asiakirjat, kuten esimerkiksi lapsen laitoshoitoon liittyvät asiakirjat tai lapsen asiakaskertomukseen kertyneet avohuoltoa kuvaavat kirjaukset, jos lapsi ja huollosta irrotettu vanhempi eivät asu samassa taloudessa. Huollosta irrotetulla vanhemmalla on kuitenkin mainitun lainkohdan mukainen oikeus itseään koskevaan tietoon, joka on merkitty salassa pidettävään asiakirjaan. Tällainen asiakirja voi myös sisältää toista henkilöä esim. lasta koskevia tietoja, jotka voidaan peittää asiakirjasta, jos tiedon antaminen niistä olisi vastoin toisen tärkeää yksityistä etua.
On kuitenkin muistettava, että myös huollosta irrotettua vanhempaa on lastensuojelulain 42 §:n mukaisesti kuultava hallintolain 34 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta ja huostassapidon lopettamista koskevassa asiassa ja hänellä on myös itsenäinen oikeus hakea muutosta edellä mainituissa asioissa. Kuulemisen yhteydessä ja edellä mainittuja asioita koskevan prosessin kuluessa hänellä on asiaan osallisena oikeus saada lasta koskevaa tietoa jäljempänä esitetyin tavoin, ellei ole olemassa julkisuuslain 11 § 2 momentissa säädetty edellytystä tiedon epäämiseen joko kokonaan tai osittain.
Yksityisen sijaishuoltopaikan edustaja
Yksityisen sijaishuoltopaikan edustajilla, esim. sijaisvanhemmilla, ei ole suoraa tiedonsaantioikeutta lasta koskeviin salassa pidettäviin tietoihin eikä myöskään oikeutta luovuttaa lasta koskevaa tietoa sivulliselle tai antaa suostumusta siihen. Sosiaalihuollon asiakaslain 20 § edellyttää viranomaisasemaa, jota ei voida toimeksiantosopimuksella tai muutoin siirtää yksityiselle sijaishuoltopaikalle. Yksityisen sijaishuoltopaikan edustajalla ei myöskään ole huoltajan oikeutta lasta koskevaan tietoon.
Lasta koskeva salassa pidettävä tieto, esim. lapsen terveydenhuoltoon tai koulunkäyntiin liittyvä tieto, onkin luovutettava yksityisen sijaishuoltopaikan edustajalle lapsen huostaanottaneen kunnan sosiaalityöntekijän toimesta, joka voi tiedot luovuttaa jäljempänä käsiteltävien viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 26 § 3 momentin tai sosiaalihuollon asiakaslain 17 §:n nojalla.
Sosiaalityöntekijän on ennen tiedon luovuttamista arvioitava se, onko tieto välttämätöntä sijaishuoltopaikan tehtävän suorittamisen kannalta tai onko tiedon luovuttaminen lapsen edun kannalta välttämätöntä lapsen välittämän hoidon järjestämiseksi. Jos lapsen huoltaja antaa yksityisen sijaishuoltopaikan edustajalle valtakirjan lapsen edustamiseen hänen henkilöään koskevissa asioissa, voi tiedot luovuttaa suoraan myös yksityisen sijaishuoltopaikan edustajalle. Tässä yhteydessä on kuitenkin varmistuttava, että tiedot tulevat myös lastensuojelun ja huoltajan tietoon.
Yksityisen sijaishuoltopaikan edustajalle on kuitenkin lastensuojelulain 42 §:n nojalla varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksentekoa silloin, kun lapsen sijaishuoltopaikkaa ollaan muuttamassa tai huostassapitoa lopettamassa ja yksityisen sijaishuoltopaikan edustajalla on myös oikeus hakea muutosta edellä mainituissa asioissa. Kuulemisen yhteydessä ja prosessin kuluessa sijaishuoltopaikan edustajalla on viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n mukainen oikeus tietoihin, jotka ovat vaikuttaneet tai voineet vaikuttaa asian ratkaisuun.