Kunnan lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun liittyviä velvoitteita
1.1.2008 voimaan tulleessa lastensuojelulaissa säädetään useista uusista kuntia koskevista toimintavelvoitteista ja –menettelyistä.
Laki edellyttää laaja-alaista ja suunnitelmallista lasten ja perheiden ongelmia ehkäisevää toimintaa lastensuojelun ohella sosiaalitoimen muilla toimintasektoreilla (muun muassa päivähoidossa ja päihdehuollossa) sekä kunnan muilla toimialoilla (esimerkiksi terveydenhuollossa ja opetustoimessa). Kunnan hallinnonalat ylittävän ehkäisevän työn tarkoituksena on havaita lasten ja perheiden ongelmat nykyistä varhaisemmin ja myös varhaisemmalla tuella ehkäistä yksilökohtaisen lastensuojelun tarvetta.
Laissa säädetään nykyistä huomattavasti yksityiskohtaisemmin kunnan lastensuojelutyön menetelmistä ja työprosesseista sekä yksilökohtaisten lastensuojelupäätösten valmistelu- ja päätöksentekomenettelystä. Lailla pyritään siihen, että lastensuojelun sosiaalityöllä on laaja muiden toimintojen ammatillinen tuki käytettävissään yksilökohtaisen lastensuojelun tilanteissa. Tässä tarkoituksessa kunnan tai useamman kunnan yhdessä on perustettava asiantuntijaryhmä lastensuojelutyön tueksi.
Kunnan edellytetään laativan joko yksin tai yhteistyössä useamman kunnan kanssa uudenlaisen suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Suunnitelman tulee kattaa sekä ehkäisevä työ että yksilökohtainen lastensuojelu ja suunnitelma on otettava huomioon vuosittaisessa talousarviokäsittelyssä.
Lain voimaantulo edellyttää kunnan johto- ja delegointisääntöjen tarkistamista. Toimielimen asema kunnan lastensuojelussa muuttuu olennaisesti, koska merkittävät lastensuojelua koskevat päätökset säädetään lastensuojelulaissa tehtäviksi suoraan viranhaltijatasolla. Näistä laissa erikseen mainituissa asioissa säädetään myös suora valitusoikeus hallinto-oikeuteen, joten toimielimelle ei enää tehdä niitä koskevia oikaisuvaatimuksia.
Lastensuojelulaista aiheutuu uusia kustannuksia, jotka kunnan tulee ottaa huomioon talousarviossaan. Laki edellyttää valtaosassa kunnista lastensuojelun sosiaalityön tehtävistä vastaavan henkilöstön määrän lisäämistä ja koulutustason nostamista, sillä lastensuojelun tehtävät on säädetty entistä useammin ammatillisen kelpoisuuden omaavalle sosiaalityöntekijälle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.
Toimielimen on myös selviydyttävä säädetyissä määräajoissa uusista lastensuojeluprosesseista. Lain valmisteluvaiheessa on arvioitu, että koko maan tasolla lastensuojeluun tarvitaan lisää noin 155 avohuollon sosiaalityöntekijää, joista aiheutuu kunnille vuositasolla noin 6,2 miljoonan euron kustannukset.
Lastensuojelun laitoshuollon henkilöstömitoituksista säädetään asetuksen sijasta uudessa lastensuojelulaissa. Sekä hoidettavien lasten että hoitohenkilökunnan mitoituksia muutetaan. Muutokset tulee toteuttaa kaikissa lastensuojelulaitoksissa viimeistään vuoden 2011 alusta lukien, mutta siirtymäajasta huolimatta säännöksistä seurannee nousua sijaishuollon kustannuksiin jo vuodesta 2008 lähtien. Muutosten kustannuksiksi arvioidaan koko valtakunnan tasolla noin 7,7 – 9,1 miljoonaa euroa.
Lisäksi kunnille uusia kustannuksia arvioidaan aiheutuvan muun muassa asiantuntijaryhmien perustamisesta (2,1 milj. €), jälkihuoltovelvoitteen laajentamisesta (4,4 milj. €), edunvalvojien käytöstä lastensuojelutilanteissa (0,2 milj. €) ja lähinnä kunnan asiakasmaksutulojen vähentymisenä siitä, että lapsen itsenäistymisvarojen määrää korotetaan (0,3 milj. €).
Lain tavoitteet ja velvoitteet ovat entistä selkeämmin sen luonteisia, että erityisesti pienissä kunnissa niiden täyttämiseksi lastensuojelutyö laajasti ymmärrettynä on välttämätöntä kytkeä johdonmukaisesti osaksi meneillään olevaa kuntien palvelurakenneuudistustyötä.
Kunnan lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun liittyviä velvoitteita
Velvoite tehdä lastensuojeluilmoitus on uudessa laissa säädetty entistä laajemmalle joukolle lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleviä. Myös ilmoituskynnys on nykyistä matalampi: Ilmoitusvelvollisuus syntyy, jos siihen velvoitettu henkilö arvioi, että lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoituksen voi tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Laissa säädetään myös kunnan sosiaaliviranomaisia koskevista uusista ilmoitusvelvollisuuksista. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ilmoitettava lapsen uuteen asuinkuntaan, jos lastensuojeluasiakkaana oleva lapsi muuttaa toiseen kuntaan. Lastensuojeluviranomaisten on lisäksi ilmoitettava poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu tietynlainen rikos.
Lakiin sisältyy kokonaan uusia säännöksiä lastensuojelun asiakkuuden alkamisesta ja siihen liittyvästä määräaikaan sidotusta lastensuojelutarpeen selvityksestä.
Kun lapsen tilanteesta otetaan yhteyttä lastensuojeluun, kiireellisissä tilanteissa on selvitys edelleen toimittava viivytyksettä. Sosiaalityöntekijän tulee kaikissa muissakin tilanteissa päättää 7 vuorokauden kuluessa lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta, onko ilmoituksen perusteella syytä tehdä selvitys lapsen lastensuojelun tarpeesta. Lapsen tilanteen huolellinen selvitys tulee lähtökohtaisesti tehdä aina lukuun ottamatta niitä tilanteita, joissa ilmoitus todetaan heti aiheettomaksi. Selvityksen alkaessa lapsi kirjataan lastensuojelun asiakkaaksi. Selvityksen tekemisestä vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Selvitys on tehtävä viivytyksettä ja sen on valmistuttava viimeistään 3 kuukauden kuluessa ilmoituksesta.
Uudessa laissa säädetään nykyistä tarkemmin avohuollon työskentelyprosessista, mutta avohuollon asiakkuuden kriteerit säilyvät entisellään. Toimielimen velvollisuus ryhtyä viipymättä avohuollon tukitoimiin syntyy, jos kodin olosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka, jos lapsi itse käytöksellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään.
Jos lastensuojelutarpeen selvityksessä todetaan edellä mainittujen kriteerien täyttyvän, alkaa suunnitelmallinen työskentely lapsen ja perheen tukemiseksi. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii yhdessä lapsen ja perheen kanssa asiakassuunnitelman muun muassa tarvittavista tukitoimista. Tuen tarvetta ja tukitoimien riittävyyttä on seurattava ja arvioitava. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa lasta koskevien päätösten valmistelusta sekä lain mukaisesti joistakin yksilöpäätöksistä ja hakemuksista. Lisäksi laissa säädetään varsin yksityiskohtaisesti asiakkuutta koskevien tietojen kirjaamisesta asiakasasiakirjoihin.
Erityisesti avohuollon tukitoimena tehtävää sijoitusta koskevaa säännöstä on täsmennetty ja korostettu sijoituksen tuen tarvetta arvioivaa ja koko perhettä yhdessä kuntouttavaa luonnetta . On oletettavaa, että velvoite ottaa lapsi huostaan aktualisoituu aiempaa useammin, koska lasta ei saa sijoittaa kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät. Jos lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena ilman huoltajiaan, tulee edellytykset sijoitukselle ja mahdollinen huostaanoton tarve arvioida kolmen kuukauden välein.
Myös huostaanoton edellytykset säilyvät lähes ennallaan, mutta sen valmistelua ja päätöksentekoa koskevat säännökset muuttuvat merkittävästi. Velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto syntyy, jos samanaikaisesti
- puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi itse vaarantaa niitä vakavasti käytöksellään; ja
- avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja
- sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista
Lastensuojelun tahdonvastaiset huostaanotot (joita huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa) ja niihin liittyvät sijaishuoltoon sijoittamista koskevat päätökset tekee ensi asteena hallinto-oikeus. Hakemuksen asiasta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija. Hakemus tehdään lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelun pohjalta.
Päätöksen muusta huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta, huostaanoton lakkauttamisesta sekä sijaishuollon muutoksesta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian. Vastaava päätöksentekomenettely koskee erityisen huolenpidon aloittamista ja jatkamista. Valitukset näistä päätöksistä tehdään suoraan hallinto-oikeudelle, eikä toimielimellä ei ole enää toimivaltaa näissä yksilöpäätöksissä.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee valmistella huostaanottoa koskevat päätökset yhteistyössä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa. Lisäksi valmistelutyön tukena tulee olla käytettävissä oikeudellista sekä muuta lastensuojelun toteuttamisessa tarvittavaa asiantuntemusta.
Nykyistä kiireellistä huostaanottoa vastaava toimenpide on uudessa laissa kiireellinen sijoitus. Kiireellisestä sijoituksesta päättää toimielimen määräämä pätevä sosiaalityöntekijä. Samat edellytykset koskevat sosiaalityöntekijää, joka päättää kiireellisestä lastensuojelulain mukaisesta yhteydenpidon rajoittamisesta.
Kiireellistä sijoitusta koskevat tiukat määräajat, joiden kuluessa on valmisteltava joko huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskeva päätös tai hakemus hallinto-oikeudelle taikka päätettävä kiireellisen sijoituksen lakkauttamisesta. Jos hallinto-oikeudessa on jo vireillä kyseisen lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskeva hakemus, tulee kiireellistä sijoitusta koskeva asia viedä käsiteltäväksi hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus voi tällöin tehdä väliaikaisen päätöksen lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle.
Jälkihuoltovelvoite laajennetaan koskemaan paitsi huostaanotettuja lapsia myös lapsia, jotka ovat olleet vähintään 6 kuukautta yksin sijoituksessa avohuollon tukitoimena.
Laissa säädetään niistä kriteereistä, joiden vallitessa toimielimen on haettava lapselle edunvalvojaa käyttämään lapsen puolesta tai rinnalla hänen päätös- ja puhevaltaansa lastensuojelua koskevassa asiassa. Edunvalvojan palkkiot ja korvaukset säädetään kunnan toimielimen vastattaviksi, ellei kyse ole tuomioistuimen omasta aloitteestaan määräämästä edunvalvojasta.
Toimielimelle säädetään velvollisuus perustaa ja ylläpitää erillistä rekisteriä tehdyistä lastensuojeluilmoituksista. Samoin toimielimen tulee perustaa ja ylläpitää rekisteriä alueelleen lastensuojelulain perusteella sijoitetuista lapsista. Lisäksi nykyisestä lastensuojeluasetuksesta lakiin on siirretty velvoite pitää yllä rekisteriä lapsista, jotka on sijoitettu kunnan alueelle yksityisesti kodin ulkopuolelle kasvatettaviksi.
Tekstin on laatinut:
Verkkotoimitus