Millaista tietoa on hyvä tarkastella?
Laadullisia työvälineitä verstaisiin
Johtopäätökset nykytilasta ja kehityskohteista

Analyysivaiheen tehtävänä on kuvata nykytila ja tuottaa johtopäätökset lasten ja nuorten hyvinvointityön kehityskohteista. Mitkä asiat ovat kunnossa ja mitä pitää parantaa? Miten ennakoida asioiden kehittymistä tulevaisuudessa? Johtopäätökset on hyvä työstää päättäjien kanssa.

Lastensuojelun suunnitelmaa ei voida laatia ilman relevanttia tietoa. Nykytilan tunnistamisessa tarvitaan valikoitua tilastotietoa, jota tulisi tarkastella erityisesti pidemmän ajanjakson trendeinä. Tieto saadaan näkyväksi esimerkiksi yhteisissä työverstaissa hyödyntämällä erilaisia laadullisia menetelmiä. Monialainen ns. ylisektorinen asioiden tarkastelu on välttämätöntä. Myös kuntalaisilla ja asiakkailla tulisi olla mahdollisuus osallistua työskentelyyn.

Tarvitaan myös asiakastyöstä saatavaa palautetietoa, jota eri osalliset tuovat esille esimerkiksi asiakassuunnitelman arvioinnin yhteydessä (miksi asiakkaat ovat asiakkaina, keitä asiakkaat ovat?) Lisäksi tarvitaan tietoa henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta. Lastensuojelun keskeisin tehtävä on tuottaa sellaisia vaikutuksia, jotka edistävät lasten kasvua ja kehitystä ja tukevat ja korjaavat kasvuolosuhteita.

Tiedon ja yhteisen keskustelun avulla kootaan nykytilan puutteet ja keskeisimmät kehityskohteet. Keskusteluprosessi on vähintään yhtä tärkeä kuin kerättävän tiedon laatu. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää hyvinvointieroihin sekä palvelujen saatavuuden eroihin kunnan eri asuinalueiden välillä. Analyysissä on hyvä ottaa huomioon seudun /alueen muiden kuntien kehitys, vaikka suunnitelma laadittaisiinkin yhden kunnan suunnitelmana.

Tulevaisuuden ennakoinnissa voidaan hyödyntää menneestä kehityksestä kertovia tilastotrendejä mm. palvelujen käytön kehittymisestä. Apuna voi myös käyttää väestöennusteita, tutkimustietoa sekä laadullista / kokemustietoa.

Millaista tietoa on hyvä tarkastella?

• Miten eri-ikäiset lapset ja nuoret voivat tietojemme mukaan nyt  ja miten tilanteen ennakoidaan muuttuvan
• Millainen lasten ja nuorten kasvuympäristö on
• lapsen hyvinvointia ja kehitystä suojaavat / edistävät tekijät
• lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen riskitekijät
• lasten kasvuolojen kehittymiseen: kielteisesti vaikuttavat tekijät:; esim. alkoholinkulutus, köyhyys lapsiperheissä  / myönteisesti vaikuttavat muutokset: esim. kehittyvä työllisyys, vahvistuva yhteisöllisyys
• Lasten ja nuorten palvelut nyt ja miten palveluiden ennakoidaan muuttuvan  
• palveluja tarvitsevien lasten ja nuorten määrä
• palveluja tarvitsevien lasten ”hoitoisuus”
• palveluprosessin toimivuus

Palveluryhmät, joita tarkastellaan:

• Kasvua ja kehitystä edistävät  ja tukevat palvelut mukaan lukien ehkäisevä toiminta  ja varhainen tuki
• Kasvua ja kehitystä korjaavat palvelut mukaan lukien kuntouttavat monimuotoiset avohuollon palvelut: myös ryhmämuotoiset palvelut ja perhetyö, sijaishuollon eri palvelut: perhehoito, lastenkotihoito, jälkihuoltopalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut
• myös aikuisten palvelut (erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelut lasten vanhemmille)
• Nykyinen palvelutuotanto ja sen arviointi
• palvelujen tuotantotavat: kuka tuottaa, mitä maksaa, miten palveluyhteistyö toimii
• tuotantoprosessien toimivuuden arviointi  ja kehityskohteet
• Kustannukset lasten, nuorten ja perheiden eri palveluryhmissä
• Henkilöstön saatavuus ja osaaminen nyt ja kehitysarvio kunnassa /seudulla

Analyysin keskeinen sisältö on hyvä puristaa muutamaan suunnitelmaan sisällytettävään johtopäätöstaulukkoon. Laajat kuvaukset ja tilastot ovat liiteaineistoa. Tämän vaiheen työskentelyssä esille saadut parannuskohteet sekä muutosten ja haasteiden edellyttämät kehittämisehdotukset työstetään suunnitelmaprosessin vaiheessa ”Keskeiset kehittämisehdotukset”.

Laadullisia työvälineitä verstaisiin

Ikävaiheiden mukaiset ryhmät:
Osallistujat jakaantuvat ryhmiin lasten ja nuorten ikävaiheiden mukaisesti: vauvat; leikki-ikäiset; alakouluikäiset; yläkouluikäiset ja nuoret (ja tarvittaessa nuoret aikuiset).
Kussakin ryhmässä on jäseniä eri toimialoilta ja toimijatatahoilta.
Kukin ikävaiheittainen ryhmä listaa myönteisesti ja kielteisesti kehittyneitä asioita palveluryhmittäin:
1) hyvinvointia ja kehitystä edistävä toiminta,
2) kasvua ja kehitystä tukeva toiminta ja
3) kasvua ja kehitystä korjaava toiminta.
Lopuksi listataan johtopäätökset; mitkä asiat ovat kunnossa ja mitä pitää parantaa.

Teeman mukaiset ryhmät:
Asioita voidaan tarkastella myös muodostamalla kolme teemaryhmää:
1) hyvinvointia ja kehitystä edistävä toiminta,
2) kasvua ja kehitystä tukeva toiminta ja
3) kasvua ja kehitystä korjaava toiminta.
Kussakin ryhmässä tarkastellaan edistäviä, tukevia ja korjaavia toimintoja ikävaiheittain; mitkä asiat ovat eri-ikäisten lasten osalta kehittyneet myönteisesti ja mitkä kielteisesti.
Lopuksi listataan johtopäätökset; mitkä asiat ovat kunnossa ja mitä pitää parantaa.

Lastensuojelun ikkuna:
Mitä lastensuojelun ikkunasta voidaan eri ikävaiheiden osalta nähdä?
Työverstaaseen osallistuu monilta eri toimialoilta ja tahoilta edustajia, jos mahdollista niin myös lastensuojelun asiakkaita.

• Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä tekevät ja asiakkaat kuvaavat muille heitä kuunteleville osallistujille mitä ikkunasta näkyy eri-ikäisen lapsen kasvuolojen ja palvelujen toimivuuden näkökulmasta
• Lastensuojelun toimijat kuvaavat myös odotuksensa eri toimialoille
• Muut toimijat liittyvät dialogiin: mikä toimii ja mikä ei toimi? Onko eroja eri asuinalueiden välillä?
• lopuksi listataan kehityskohteet.
  Myös muita laadullisia työvälineitä kannattaa käyttää apuna jäsentämässä yhteistä keskustelua lasten hyvinvoinnin kysymyksistä. Laadullisia menetelmiä ovat esimerkiksi Tulevaisuudenmuistelu  sekä perinteiset SWOT- analyysit.

Johtopäätökset nykytilasta ja kehityskohteista

Laaditaan taulukko : Mikä kehittynyt myönteisesti ja mikä kielteisesti? 
Ensimmäiseen sarakkeeseen listataan hyvin toteutuvat /myönteisesti kehittyneet asiat ja toiseen sarakkeeseen listataan heikosti toteutuvat asiat / kielteisesti kehittyneet asiat.

Laaditaan taulukko : Mitkä asiat ovat kunnossa ja mitä pitää parantaa?
Ensimmäiseen sarakkeeseen listataan ikäkausittain asiat, jotka ovat kunnossa ja toiseen sarakkeeseen listataan ikäkausittain asiat mitä pitää parantaa.

Lopuksi tehdään kuvaus : Miltä tulevaisuus näyttää?
Kuvataan minkälaisia muutoksia ennakoidaan tapahtuvan sekä
minkälaisiin haasteisiin tulisi suunnitelmassa etsiä ratkaisuja.

Lähteet:

Kokko Riitta-Liisa 2006. Tulevaisuuden muistelu – ennakointidialogit asiakkaiden kokemina, Stakes.
Rousu Sirkka 2007. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa. Tutkimuksen liite 6. Esimerkkejä lastensuojelun tuloksellisuuden seurantatiedoista kuntaorganisaatioille 1.1.2008 voiman tulevan uuden lastensuojelulain mukaista suunnitelma ja sen arviointia varten.
Taskinen Sirpa 2006. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Stakes.
Lapsivaikutusten arviointimallia erityisesti kunta- ja palvelurakenteen muutoksista tehtävien päätösten kehitetään parhaillaan Keski-Suomen Osaamiskeskuksen ja Stakesin yhteistyönä. Lisätietoja Liisa Heinämäki, Stakes.

Tekstin on muokannut:
Verkkotoimitus