Lastensuojelun suunnitelma on strateginen toimintaa linjaava sekä konkreettiset toimet sisältävä toimintaohjelma. Kuntien päättäjien ja johtajien tehtävä on ohjata, johtaa sekä yhteistyössä kehittää lastensuojelua pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.

Suunnitelma antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista sekä tarvittavista voimavaroista. Suunnitelman tulisi olla vähemmän organisaatio-, hallinnonala- tai ammattilähtöiseen näkökulmaan perustuva ja enemmän lasten ja perheiden näkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua ja toiminnan kehittämistä.

Suunnitelman tulee perustua erilaiseen tietoon – myös kokemustietoa ja laadullista tietoa ja sen yhteistä tulkintaa tarvitaan. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta kertova tieto ohjaa entistä enemmän päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä kunnassa.

Kunta tai kunnat yhteistyössä valitsevat keskeiset strategiset kehityspolut tai määrittävät kriittiset menestystekijät, joiden mukaisesti toimintaa kehitetään. Nämä polut määrittyvät kunkin kunnan olosuhteiden ja tarpeiden mukaan:
- millaisia lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeet ovat?
- millaiset kunnan toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet ovat?
Suunnitelmassa asetetaan koko kunnan yhteiset valtuustotason päämäärät. Yleisenä kunnan päämääränä tulee olla

• että kunnassa asuu hyvinvoivia lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään
• että kunnan ja kuntien yhteinen hyvinvointipolitiikka toteutuu yhteisten suunnitelmassa päätettyjen tavoitteiden mukaisesti
• että lasten ja nuorten hyvinvointivajeet ja terveyserot vähenevät asuinalueilla

Suunnitelmalla on myös konkreettinen tehtävä. Se sisältää toimet ja kehittämisehdotukset eri vuosille eli konkreettisen toteuttamisohjelman. Suunnitelman tulisi olla sivumäärältään lyhyt ja napakka, esimerkiksi 15- 20 sivua. Erilaiset oheisaineistot, esimerkiksi tilastot ja kuvaukset sijoitetaan liitteisiin.
Kunnan/ kuntien suunnitelma on strateginen ja konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää lain edellyttämät tiedot

1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta;
2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista;
3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa;
4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista;
5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä;
6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä
7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta

Sen lisäksi suunnitelma sisältää
- yhteisen arvopohjan
- tahtotilan (vision) ja konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat strategiset linjaukset ja painopisteet
- konkreettiset kehittämisehdotukset eri vuosille

Seurannan suunnitelma

Suunnitelmassa otetaan kantaa monialaisen ryhmän tehtäviin ja nimettäviin osallistujiin sekä seurannan ja arvioinnin prosessiin aikatauluineen.

Suunnitelmaan voidaan kirjata eri toimialojen vastuut ja työnjaot seurantatiedon tuottamisessa, raportoinnissa ja viestinnässä. Yhteinen ryhmä koordinoi ja vastaa kokonaisarvioinnista ja prosessista. Perustettava ryhmä laatii konkreettisen seurannan työsuunnitelman.

Monialaisen yhteistyöryhmän tehtävät

• edistää suunnitelman toteuttamista ja yhteistyötä eri toimialojen ja toimijatahojen sekä kuntalaisten ja asiakkaiden kesken
• seuraa ja kokoaa eri toimialojen kanssa toteutuneiden työkokousten ja raporttien perusteella arviot suunnitelman toteuttamisesta, lasten hyvinvoinnin kehittymisestä ja palvelujärjestelmän ja yhteistyön toimivuudesta,
• raportoi vuosittain kunnanhallitukselle ja tekee tarvittavat parantamisehdotukset kokoamansa yhteenvetoraportin perusteella

Ryhmään nimetään edustajat lasten ja nuorten hyvinvointityön eri toimialoilta ja toimijatahoilta, myös päättäjien edustajia. Ryhmä voi nimetä tarvittaessa myös pienen ryhmän ns. työrukkaseksi, jonka erityisenä tehtävänä on eri toimialoilta tulevien tietojen pohjalta koota yhteenvetoraporttia.

Seurantasuunnitelmaan kirjataan:

• mitä seurantatietoa tarvitaan päätelmien tekemiseksi
• mistä ja keiltä tietoa kootaan
• mitä raportoidaan vuosittain ja miten viestitään päätöksentekijöille, kuntalaisille ja yhteistyötoimijoille
• miten tehdään toiminnassa tarvittavat korjausliikkeet.

Raportointia tehdään eri toimialoilla mm. osavuosiraportteina toimielimelle, vuosiraportteina kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnan tarkastuksen perusteella ainakin kerran valtuustokaudessa. Suunnitelmaan kirjataan myös milloin tehdään laaja suunnitelman kokonaisarviointi.

Tiedot on mittaristossa ryhmitelty seuraavasti (mukana myös laadullisia mittareita):

1. Väestö ja elinolot
2. Kasvuympäristö
3. Lapsen ja nuoren terveys, kehitys ja oppiminen
4. Huoltajien terveys ja hyvinvointi
5. Lasten ja nuorten palveluiden toimivuus

Lähteet:

Lapsitiedon mittaristo kunnille –työväline. Kuntaliitto, LapsiARVI-hanke
Rousu Sirkka 2007. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa. Liite 6.
Tietojen antaminen vuoden 2008 lastensuojelutilastoa varten. Stakes joulukuu 2007.
Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatiedot Tilastokeskukselle 2006. Heinonen Anneli, Kuntaliitto 2006.

Tekstin on muokannut:
Verkkotoimitus