Suunnitelman strateginen suunta, painopisteet ja kehittämisehdotukset voidaan työstää myös samassa käsittelyssä. Tällöin aikaa työstämiselle ja keskustelulle tarvitaan enemmän. Päättäjät ovat mukana näissä keskusteluissa.
Työn pohjalta on yleensä suhteellisen helppo muodostaa yhteiset johtopäätökset 1) hyvän toiminnan jatkumisesta edelleenkin ja 2) asioista, jotka selkeästi vaativat parannuksia. Ehdotuksilla otetaan kantaa siihen mihin kehittämistoimiin ryhdytään, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään eri toiminnoissa:
- riskiolojen vähentämiseksi
- kasvua edistävissä asioissa ja palveluissa
- kasvua tukevissa palveluissa ja toiminnoissa
- kasvua korjaavissa palveluissa ja toiminnoissa
- henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamiseksi, sekä erityisosaamisen kehittämiseksi
- tutkimus- ja kehittämistehtävissä, jotka edellyttävät usein ylikunnallisia rakenteita
- palvelustrategiset kannanotot (miten palvelut tuotetaan)
Ellei kunnassa ole lastensuojelun henkilöstöresursseja, ei ole myöskään lastensuojelutyötä. Kunnassa saattaa olla tarve pikaisiin ns. kriisipäätöksiin henkilöstötilanteen ja työolosuhteiden korjaamiseksi.
Mikäli kunnassa ei ole esim. yhtäkään lastensuojelun asiakasta, on järkevää jatkaa lasten hyvinvointia edistävää työtä peruspalveluissa ja ehkäisevässä työssä, kasvuolojen turvallisuuden varmistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa. Kunnalla on oltava myös valmiudet järjestää lapsikohtaisen lastensuojelun tarpeen mukaiset palvelut aina kun siihen ilmenee tarvetta.
Kehittämisehdotukset ja voimavaratarpeet aikataulutetaan suunnitelmassa eri vuosille. Ehdotuksissa otetaan kantaa myös siihen, minkä toimialan vastuulla on ehdotusten toimeenpano.
Tekstin on muokannut:
Verkkotoimitus