Lastensuojelun edunvalvonnan käsite
Edunvalvonnan käsite yhdistetään yleensä perinteiseen taloudelliseen edunvalvontaan. Tällöin edunvalvoja määrätään maistraatin tai käräjäoikeuden toimesta henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan taloudellista etuaan. Lastensuojelun edunvalvonnassa kyse on lapsen henkilöön liittyvästä edunvalvonnasta, joka on tarpeen sellaisissa tilanteissa, joissa huoltaja jostakin syystä ei voi puolueettomasti toimia lapsen edunvalvojana.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus
Lastensuojelun edunvalvonnassa on kyse YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen ja kansalliseen lainsäädäntöön liittyvästä ja viranomaisia velvoittavasta lapsen oikeudesta osallisuuteen, tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä kaikissa lasta koskevissa viranomaistoimissa . Lapsella on aina oma oikeudellinen asema häntä koskevassa päätöksenteossa. Lapsen huoltajan tai tämän sijaan määrätyn edunvalvojan tehtävä on turvata lapsen asianmukainen ja tosiasiallinen edustaminen lastensuojelun päätöksentekotilanteissa.
Lastensuojelun edunvalvonta lastensuojelulaissa
Lapsen henkilöön liittyvän edunvalvonnan hakemisessa käytetään lastensuojeluasiassa lastensuojelulakia (417/2007), joka vahvistaa lapsen osallisuutta häntä itseään koskevassa päätöksenteossa. Lain 22 §:n mukaan lapselle on tarvittaessa haettava edunvalvojaa käyttämään hänen puhevaltaansa. Sosiaalityöntekijä velvoitetaan huolehtimaan siitä, että edunvalvojaa haetaan tarvittaessa. Lisäksi 87 §:n mukaan lapsella on mahdollisuus saada avustaja oikeuskäsittelyyn.
Lastensuojelun edunvalvonta mahdollistui sosiaalihuollon asiakaslain kautta
Useissa Euroopan maissa edunvalvojia on jo pitkään käytetty myös muissa kuin taloudellisissa asioissa. Suomessa edunvalvojan käyttäminen lastensuojeluasiassa tuli mahdolliseksi vuonna 2001 voimaan tulleen lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista myötä .
Edunvalvojan palkkio
Uuden lastensuojelulain mukaan edunvalvojan palkkion maksaa se kunta, joka on lastensuojelun järjestämisvastuussa, oikeusavustajan ja holhoustoimilain perusteella rikosasiaan määrätyn edunvalvojan palkkion maksaa valtio.
Lastensuojelun edunvalvojan määräämisen edellytykset
Lastensuojelulain 22 §:n mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään hänen puhevaltaansa, jos on perusteltu syy olettaa, 1) ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.
Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu.
Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä:
- Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä
- Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa
- Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästi toisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua (KKO 2004:4)
- Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa
- Lapsen yksityisyyden suojaan liittyvät kiistatilanteet (HE 137/1999)
Erimielisyys huoltajan ja lapsen tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän välillä ei riitä perusteeksi edunvalvojan määräämiselle.
Lisäksi tulee harkita ja perustella erikseen, millä tavoin edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.
Lapsen huolto- ja tapaamisoikeus
Lapsen asema huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä on monesti hyvin vaikea ja edunvalvojan käyttämismahdollisuutta on kaivattu erityisesti vaikeiden huoltoriitojen yhteydessä. Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvissä kysymyksissä lapsi ei kuitenkaan ole juridisesti asianosainen, vaan kyseessä on hänen huoltajiensa välinen asia. Tästä johtuen lapselle ei näissä tilanteissa voida määrätä edunvalvojaa, ellei huoltoriitaan liity myös lastensuojeluprosessia, jolloin lastensuojelulakia voidaan soveltaa.
Lastensuojelun edunvalvojan hakeminen ja määrääminen
Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä maistraatti, sosiaalitoimi tai lapsen huoltaja. Sosiaalityöntekijän velvollisuus on huolehtia siitä, että edunvalvojaa haetaan tarvittaessa. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalitoimi ovat asiasta yksimieliset. Muussa tapauksessa edunvalvojan määrää käräjäoikeus.
Lastensuojelun edunvalvojan ammattitaito
Lastensuojelun edunvalvojan pätevyydestä ei ole olemassa erityissäännöksiä. Holhoustoimilain 5 § mukaan edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään soveltuva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Sopivuutta arvioitaessa on otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn henkilön taito ja kokemus sekä tehtävän laajuus ja laatu. Merkitystä on myös sillä, että edunvalvojaksi esitetty voi puolueettomasti arvioida asiassa lapsen etua.
Lastensuojelulain mukaan edunvalvojana voi toimia joko lapsen asioihin perehtynyt asiantuntija tai asianajaja tai muu lainopillisen koulutuksen saanut henkilö. Edunvalvojaa valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asian laatuun ja sen merkitykseen lapsen kannalta.
Lastensuojelun edunvalvojahanke ja Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ovat järjestäneet lastensuojelun edunvalvojakoulutuksia vuodesta 2008 lähtien. Koulutuksen käyneellä henkilöllä on tehtävää varten riittävät tiedot asiaankuuluvasta lainsäädännöstä, lapsen edun arvioimisesta ja lastensuojelun edunvalvonnan prosessista.
Sosiaaliportin asiantuntijapankin yhteydessä toimii Löydä edunvalvoja -hakukone , josta sosiaalitoimen tai maistraatin on helppo löytää alueeltaan käytettävissä olevia edunvalvojia.
Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä
Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä on toimia lapsen puolueettomana edustajana käyttäen lapsen puhevaltaa määrätyssä asiassa. Edunvalvontamääräys määrittää edunvalvojan tehtävän ja toimivallan rajat.
Edunvalvoja tapaa lasta ja tutustuu tämän elämäntilanteeseen. Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojelun työskentelyssä ja päätöksenteossa sellaisina, kuin lapsi itse tuo ne esiin silloin, kun se on lapsen iän ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista. Lisäksi edunvalvoja tuo esille oman näkemyksensä siitä, mikä olisi lapsen edun kannalta paras ratkaisu. Edunvalvojan näkemys lapsen edusta voi poiketa lapsen, sosiaalitoimen tai huoltajien näkemyksistä. Edunvalvoja pitää lapsen ajan tasalla prosessin etenemisestä.
Lapsen edunvalvonta rikosasiassa
Kun lapsen huoltajaa tai tälle läheistä henkilöä epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta, käynnistyy rikosprosessin lisäksi yleensä lastensuojeluprosessi. On tarkoituksenmukaista, että sama edunvalvoja edustaa lasta sekä lastensuojeluasiassa että rikosasiassa. Rikosasiassa lapsi tarvitsee myös oikeusavustajan, jonka edunvalvoja voi hänelle hakea. Kun lapsella on sekä edunvalvoja että oikeusavustaja, tulee heidän tehdä tiivistä yhteistyötä jotta lapsen mielipide ja etu tulisivat huomioiduksi parhaalla mahdollisella tavalla myös oikeudessa. Kun lapsella on asiassa puhevalta, oikeusavustaja on edustamaansa lasta kohtaan lojaliteettivelvollinen ja voi siksi tuoda esille vain sen, mitä lapsi itse on asiassa tuonut esille. Edunvalvojan mielipide voi poiketa lapsen mielipiteestä.
Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä suhteessa sosiaalityöntekijään
On tärkeää muistaa, että edunvalvoja määrätään tiettyyn asiaan nimenomaan huoltajan sijaan käyttämään lapsen puhevaltaa, ei sosiaalityöntekijän tilalle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä johtaa lastensuojeluprosessia. Edunvalvojan määrääminen ei vaikuta millään tavalla sosiaalityöntekijän lakisääteisiin velvoitteisiin suhteessa lapseen, tämän tapaamiseen, kuulemiseen ja mielipiteen selvittämiseen.
Myös sosiaalityöntekijän tehtävänä on valvoa lapsen etua, mutta hän ei voi käyttää tämän puhevaltaa. Edunvalvojalla on asiassa johon hänet on määrätty, samat asianosaisen oikeudet kuin huoltajalla on yleensä. Niinpä hänellä on oikeus saada lasta koskevat asiakirjat ja käyttää lapsen puhevaltaa tämän asiassa. Edunvalvojaa tulee kuulla lasta koskevia päätöksiä tehtäessä.
Lapsella on oikeus
Lapsella on oikeusmielipiteensä ilmaisemiseen, mutta hänellä on myös oikeus olla esittämättä mielipidettään. Lapsen kanssa työskentely vaatii edunvalvojalta kokemusta ja kykyä kuunnella ja havainnoida. Lapsen kanssa työskentelyyn on kehitetty erilaisia menetelmiä, tärkeintä on kuitenkin tilanteen luonnollisuus ja lapselle luontainen tapa olla vuorovaikutuksessa.