Umbrella –työkirja on sijaishuollossa oleville nuorille suunnattu menetelmä, jonka käyttö edellyttää työntekijältä sitoutumista nuoren kanssa työskentelyyn.
Lähtökohtana lapsen osallisuus
Lastensuojelulain yksi kantava periaate on osallisuuden vahvistaminen, joka tarkoittaa muun muassa lapsen mielipiteen selvittämistä ja hänen kuulemistaan lastensuojelun päätöksenteossa. Laajempi osallisuus omaan yhteisöön ja yhteiskuntaan tuo lisää haasteita ja työtehtäviä lastensuojelun toimijoille. Umbrella -työkirjamenetelmä on lastenkodissa työskentelevien työntekijöiden kehittämä ammatillinen menetelmä, joka sisältää lastenkodin omaohjaajatyön keskeiset tavoitteet ja työtehtävät. Umbrella -työkirjamenetelmällä on erityisesti haluttu vahvistaa lapsen ja omaohjaajan välistä suhdetta sekä tuoda lapsen ääni kuuluviin omassa elämässään.
Umbrella-työkirjan osa-alueet
A. Minä itse
B. Sosiaalinen verkosto
C. Koulutus, ammatti ja työ
D. Raha-asiat
E. Hyvinvointi
F. Koti
G. Rikokset
Työkirjaohjauksen tavoitteet
Työkirjamenetelmän tavoitteena on kartoittaa työkirjasivujen avulla lapsen ja nuoren henkilöhistoriaa ja kasvun ja oppimisen tarpeita, innostaa sekä osallistaa häntä päätöksentekoon ja arjen taitojen oppimiseen. Umbrella-työkirjamenetelmä muodostaa kolme osaa: työntekijän käsikirja, työkirja ja lapsen henkilökohtainen portfolio. Työkirjamenetelmä soveltuu 12-vuotiaista lapsista jälkihuollon palvelujen piirissä oleviin nuoriin. Työkirjatyöskentely voidaan aloittaa silloin, kun katsotaan lapsen tai nuoren hyötyvän siitä. Henkilökohtainen portfolio osoittaa lapsen kanssa työskenteleville ammattilaisille mitä asioita on käsitelty ja milloin sekä kuinka pitkälle identiteettityössä kunkin lapsen kohdalla on edetty.
Työkirjaohjaaminen
Työkirjaohjaus pohjautuu lähtökohdiltaan sosiaalipedagogiseen ajatteluun, mutta sillä on yhteyksiä myös narratiivisiin menetelmiin, sillä työkirjaohjauksessa tarjoutuu mahdollisuuksia elämänsä ”uudelleenkerrontaan” sekä toiminnallisiin menetelmiin. Keskeistä on, että lapsi alkaa ymmärtää omaa elämäntilannettaan. Identiteettityöprosessin aikana nuori on osallinen omassa elämässään ja voimaantuu ottamaan vastaan tulevaisuuden haasteita. Lapsen kanssa työskentelyn lisäksi omaohjaajan tehtävänä on koota ja välittää tietoa lapsesta ja hänen perheestään sekä käyttää tätä arjen tietoa hyödyksi toimiessaan lapsen puolestapuhujana suhteessa erityistyöntekijöihin, vanhempiin ja kouluun. Nämä tiedot ovat hyödyksi myös sijoituspaikan vaihtuessa. Kun osa lapsen tietoa löytyy portfoliosta, ei tarvitse aloittaa uudessa paikassa ”tyhjän päältä”, jossa tapauksessa lapsi joutuisi käymään samat asiat jälleen uudelleen läpi eri ihmisten kanssa. Lapsen henkilöhistorian kokoaminen ja itsenäisen elämän taitojen oppimisen dokumentointi lapsen ikiomaan kansioon lisää työnteon näkyvyyttä työtovereiden keskuudessa ja konkretisoi myös verkostotyön kumppaneille miten identiteettityötä kunkin lapsen kohdalla on toteutettu.
Omaohjaaja- työkirjatyöskentelyn keskushenkilö
Lastenkodissa asuvalla lapsella on useimmiten perheeseen ja omaan identiteettiin sekä koulunkäyntiin liittyviä ongelmia ja hänen elämässään vaikuttaa useita riskitekijöitä. Monien ongelmien kanssa elävien lasten ja nuorten kanssa tehtävä identiteettityö vaatii työntekijältä pitkää sitoutumista, ammatillisuutta ja aikuisuutta. Työskentely yksilöllisesti lapsen kanssa hoito- ja kasvatussuunnitelman mukaisesti sisältää ajallisesti erikestoisia toimintoja – se voi olla yksi nopeasti suoritettu teko tai se voi kestää viikkoja ja kuukausia. Monet työtehtävät ja interventiot vaativat huolellista etukäteissuunnittelua. Työntekijöiden riittämättömyyden tunteet ovat näiden tehtävien ja vaatimusten edessä yleisiä.
Työkirjatyöskentely on ainutlaatuisen lapsen ja hänen elämänpiirinsä kanssa tehtävää työtä, jossa tarvitaan mielikuvitusta sekä monenlaista motivoinnin ja innostamisen taitoja. Luottamuksen synnyttäminen ohjaajaan ja työkirjaan tutustuminen voi viedä aikaa. Arjen taitojen oppiminen ja omaan hyvinvointiin liittyvien asioiden pitäminen puheissa ja yhteisessä puuhailussa tarjoaa lapselle ja nuorelle näyn itsenäiseen elämään ja hän ehkä näin helpommin uskaltaa ajatella omaa tulevaisuuttaan.
Lähde
- Eeva Timonen-Kallio (2010) Umbrella-työkirjamenetelmän käsikirja. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 50.