Olet tässä: Suomeksi > Etusivu > Aktivointisuunnitelma > Asiakkaan velvollisuudet

Lauantai 26.7.2014

Asiakkaan velvollisuudet

Henkilöllä, joka täyttää kuntouttavan työtoiminnan laissa Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001/189säädetyt edellytykset, on velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen yhdessä TE-toimiston ja kunnan kanssa. Velvollisuus perustuu työttömyysturvalakiin Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290 ja toimeentulotuesta Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 annettuun lakiin. 

Asiakkaalla velvollisuus saapua paikalle

Asiakas on velvollinen saapumaan aktivointisuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen.

Saapumatta jäämisenä ei pidetä tilannetta, jossa asiakas etukäteen ilmoittaa olevansa estynyt osallistumasta suunnitelman laatimiseen ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Tällöin yhteisen suunnitelman laatimista lykätään.

Jos on aihetta epäillä asiakkaan esittämän syyn totuudenmukaisuutta, tai jos asiakas toistuvasti lykkää suunnitelman laatimista, voidaan asiakkaalta vaatia selvitystä, esimerkiksi lääkärintodistusta sairaudestaan.

Saapumatta jättäminen

Työnhakijalla, joka jättää saapumatta aktivointisuunnitelman laatimistilaisuuteen ilman laissa määriteltyä pätevää syytä, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 15 päivän ajalta saapumatta jäämisestä lukien.

Oikeus etuuteen palautuu kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä, jona aktivointisuunnitelma on laadittu tai tarkistettu, jollei suunnitelman laatimisen tai tarkistamisen viivästyminen johdu työ- ja elinkeinotoimiston toiminnasta.

Saapumatta jäämisenä ei pidetä tilannetta, jossa asiakas etukäteen ilmoittaa olevansa estynyt osallistumasta suunnitelman laatimiseen ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Tällöin yhteisen suunnitelman laatimista lykätään.

Jos on aihetta epäillä asiakkaan esittämän syyn totuudenmukaisuutta, tai jos asiakas toistuvasti lykkää suunnitelman laatimista, voidaan asiakkaalta vaatia selvitystä, esimerkiksi lääkärintodistusta sairaudestaan.

Kieltäytyminen ja sen seuraukset

Kieltäytymisenä pidetään suoranaisesti ilmaistun kieltäytymisen lisäksi tilanteita, joissa asiakas kieltäytyy allekirjoittamasta aktivointisuunnitelmaa tai joissa suunnitelmaa ei voida asiakkaasta johtuen laatia tai tarkistaa (esim. päihtymys).

Kieltäytymisen vaikutus työttömyysturvaetuuteen

Jos työnhakija ilman pätevää syytä kieltäytyy aktivointisuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, tai omalla menettelyllään aiheuttaa, ettei suunnitelmaa voida laatia tai tarkistaa, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien.

Päteviä syitä ovat sairaus, tapaturma, henkilöstä itsestään riippumaton syy tai muu hyväksyttävä syy.

Kieltäytymisen vaikutus toimeentulotukeen

Toimeentulotukilain mukaan aktivointisuunnitelman laatimisesta kieltäytyvän henkilön toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan enintään 20 prosenttia.

Asiakkaan toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan yhteensä enintään 40 prosenttia, jos hän toistuvasti kieltäytyy aktivointisuunnitelman laatimisesta.

Alentamisen edellytyksenä on lisäksi se, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida muutenkaan pitää kohtuuttomana.

Toimeentulotuen alentaminen on aina harkinnanvaraista ja alentamista mietittäessä tulee kiinnittää huomiota asiakkaan elämän kokonaistilanteeseen.

Toimeentulotuen alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan.