Tietoa konsultoinnista

Mitä konsultointipalvelussa voi kysyä?

Voit kysyä neuvoa ja tukea esimerkiksi haastavaan asiakastilanteeseen. Kukin konsulttiryhmä määrittelee konsultointinsa aihepiirin. Tutustu konsulttiryhmiin ennen kysymyksen lähettämistä ja valitse sopiva konsulttiryhmä, mille osoitat kysymyksen.

Voit kysyä Sosiaaliportin konsultointipalvelussa, kun olet kirjautunut Sosiaaliporttiin. Kirjauduttuasi saat näkyviin Konsultointipalvelu-linkin vasempaan reunaan. Klikkaa linkkiä niin pääset lähettämään kysymyksen ja lukemaan vastauksen.

Uuden kävijän rekisteröityminen hyväksytään 1-3 työpäivän sisällä, jonka jälkeen kirjautuminen Sosiaaliporttiin onnistuu.

Tietoturva

Kysymyksesi, saamasi vastaukset, kommentit ja lisätietopyynnöt tallentuvat konsultointipalveluun, johon sinulla on henkilökohtainen käyttöoikeus, kun olet rekisteröitynyt ja kirjautunut Sosiaaliporttiin. Konsultointi tapahtuu tietoturvallisesti SSL-suojatussa ympäristössä, joten ainoastaan kysymyksen lähettäjä, konsulttiryhmän jäsenet ja Sosiaaliportin ylläpitäjän näkevät kysymykset ja vastaukset.

Konsulttiryhmän jäsenet näkevät kysyjän nimen, sähköpostiosoitteen, työtehtävän, työnantajan ja postitoimipaikan tiedot, jotka ovat tallentuneet Sosiaaliportin rekisteriin.

Konsultointipalveluun toimintaan liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä Sosiaaliportin toimitukseen.

Konsultoinnissa syntyneet kysymys-vastaus -parit julkaistaan toimitettuina tapauskuvauksina kysyjän luvalla. Kaikki kysymykset vastauksineen löytyvät Kysymykset ja vastaukset -osiosta  julkaisujärjestyksessä. Lisäksi kullekin ryhmälle osoitetut kysymykset vastauksineen löytyvät ao. konsulttiryhmän sivulta.

Konsultointi on neuvon pyytämistä ja neuvottelua

Konsultoinnissa on kyse neuvon pyytämisestä ja neuvottelusta ammattilaisten välillä. Konsultointiprosessin ensisijaisena tavoitteena on auttaa konsultoijaa ymmärtämään ja käsittelemään ajankohtaista työongelmaansa, sekä lisätä hänen tietojaan ja taitojaan, jotta hän pystyisi tulevaisuudessa itsenäisesti ratkaisemaan samantyylisiä ongelmia.

Konsultointi on yleensä kertaluonteista, eikä konsultin ja konsultoijan välille kehity pitkäaikaisempaa vuorovaikutussuhdetta. Tosin konsultointipalvelujen käyttäminen voi olla vakiintunut käytäntö. Konsultointi on konsultoijan ja konsultin kestoltaan rajattu vuorovaikutusprosessi, jonka tarkoituksena on ratkaista konsultoijan työongelma.

Konsultoinnissa keskitytään työongelman ratkaisuun

Konsultointi on järjestelmällinen ongelmanratkaisutapa, ja sitä voidaan käyttää työhön liittyvään yksittäiseen ongelmaan. Konsultoinnissa tutkitaan todellisia, ajankohtaisia ongelmatilanteita ja se edellyttää oman toimintatavan avointa tarkastelua, omien päätösten kyseenalaistamista sekä luottamuksellista ja turvallista ilmapiiriä.

Konsultoinnissa ei keskitytä konsultoijan henkilökohtaisiin ongelmiin eikä tunteisiin, vaan ongelmanratkaisuun. Konsultoinnin tavoitteena on parantaa konsultoijan työtä, ei hänen hyvänolontunnettaan. Onnistunut konsultointi kuitenkin tuottaa usein myös hyvänolon tunnetta ja poistaa ahdistusta, joka liittyy vaikeasti ratkottavissa oleviin työongelmiin.

Konsultoijan ja konsultin suhde

Konsultointi perustuu vapaa-ehtoisuuteen ja tavoitteena on tasavertainen suhde. Sekä konsultoijalla että konsultilla on omat vastuualueensa ja oikeutensa konsultointiprosessissa. Käsiteltävän työongelman määrää aina konsultoija. Konsultti puolestaan ei voi määrätä konsultoijaa toimimaan jollakin tietyllä tavalla, vaan konsultoijalla säilyy aina itsenäinen päätäntävalta ja vastuu työongelmasta.

Konsultin antama apu on neuvoja, selvennyksiä, määritelmiä tai toimintaohjeita. Konsultoija voi olla käyttämättä saamiaan ideoita ja ehdotuksia, mikäli kokee niiden olevan epätarkoituksenmukaisia.

Asiakaskeskeinen konsultointi ja asiakkaan lupa

Konsultointiin pitää olla asiakkaan lupa (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Joskus työntekijän saattaa kuitenkin olla vaikeaa kertoa asiakkailleen konsultoinnista tai pyytää lupaa siihen. Mikäli asiakkaiden lupaa ei ole, konsultointia voidaan käyttää vain, mikäli heidän identiteettinsä on peitetty, eikä heitä ole annettujen tietojen perusteella mahdollista tunnistaa.

Asiakkaiden tarinat tulee kääntää tapauskuvauksiksi ja puhua konsultille siitä, mihin työssään kaipaa neuvoja ja apua. Jos kysymys on yleisluontoinen, eikä koske asiakasta tai asiakasperhettä, asiakkaan lupaa ei luonnollisestikaan tarvita.