Kysymys:
Miten tulee toimia tilanteissa, joissa omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat muuttuneet ja aikaisemmin asiakkaalle toistaiseksi voimaan myönnetty tuki ei ole enää uuden voimassa olevan myöntämisperusteen mukaisesti saman maksuluokan piirissä, tai henkilö ei ole ollenkaan oikeutettu saamaan omaishoidon tukea?”
Voiko kunta lakkauttaa omaishoidon tuen vetoamalla uusiin voimassa oleviin tuen myöntämisperusteisiin?
Vastaus
Omaishoidon tuen tarkistaminen tai lakkauttaminen edellyttää uuden yksilöllisen hallintopäätöksen tekemistä. Ennen päätöksentekoa tulee asianosaisia kuulla ja heille varata tilaisuus antaa selvitystä asiassa. Päätöksentekijän tulee tällöinkin arvioida, täyttääkö henkilö omaishoidon tuelle asetetut edellytykset. On myös syytä kiinnittää huomiota siihen, että henkilön oikeutta omaishoidon tukeen tulee arvioida yhdenvertaisesti iästä riippumatta. Määrärahojen erilainen kohdentaminen pelkästään iän perusteella ei ole mahdollista.
Uuden päätöksen lisäksi tulee toistaiseksi voimassa oleva omaishoitosopimus sopia lakkaamaan, purkaa tai irtisanoa. Ilman kummankin sopimusosapuolen suostumusta toistaiseksi voimassa olevaa omaishoitosopimusta ei voida yksipuolisesti muuttaa. Omaishoitosopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta säädellään omaishoitolain 9 §:ssä. Kunta voi lainkohdan mukaan irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua.
Toinen kysymys:
Päivähoidon järjestämisvastuu
Kenen kuuluu järjestää ja maksaa kehitysvammaisten päivähoito (päivä- ja vuorohoito)? Voiko kunta määrittää kehitysvammaisen iän perusteella annettavat palvelut päivähoitolain mukaan? Tarkoitetaan päivähoitoa, joka ei ole erityishuoltolain mukainen päivähoito. Esimerkkitapaus: 7-vuotias kehitysvammainen lapsi. Päivähoidon tarve johtuu vanhempien vuorotyöstä. Kuuluuko järjestämis- ja maksuvastuu kehitysvammalain vai päivähoitolain perusteella? Kumpi on ensisijainen laki, jota sovelletaan?
Vastaus:
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (kehitysvammalaki) on suhteessa yleislakeihin toissijainen. Kehitysvammalakia tulee soveltaa, jolleivät yleislain nojalla järjestettävät palvelut ole asiakkaan kannalta riittäviä ja sopivia taikka kehitysvammalain mukainen palvelu on esimerkiksi asiakasmaksusäännökset huomioon ottaen asiakkaalle merkittävästi edullisempaa kuin vastaava yleislain mukainen palvelu. Jos hoito on tarpeen pääasiassa vamman johdosta, tulisi kysymykseen kehitysvammalain soveltaminen vanhempien työssäkäynnistä riippumatta. Tällöin päivähoito on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista erityishuoltoa.
Vammaisen lapsen ikä on yksi tulkinnassa huomioon otettava seikka. Mitä vanhempi lapsi on kyseessä sitä selkeämmin hoito on tarpeen nuoren iän sijaan lapsen vammasta johtuen.
Lakimies Sampo Löf-Rezessy
Kehitysvammaisten Tukiliitto