Kysymys:
Millä tavoin valmisteilla oleva ls-laki eroaa entisestä 2008 laista ja mitä seurauksia sillä tulee olemaan lastensuojelussa työskentelyyn, a) työntekijöille b ) asiakasperheille?
Vastaus:
Kysymys on kovin laaja, ja tällä palstalla voimme vastata siihen vain lyhyesti. Kyseessä ei ole uusi lastensuojelulaki, vaan vuoden 2007 lakiin tehtävät täydennykset ja pykäläuudistukset, jotka tulevat voimaan 1.3.2010.
Lakiin on tehty lukuisia muutoksia, joista iso osa on luonteeltaan teknisiä, eikä aiheuta suurempaa työkäytäntöjen muutostarvetta. Osa muutoksista taas on sisällöllisiä ja niistä aiheutuu merkittäviäkin uudistuksia arkityöhön.
Keskeisimpiä muutoksia lastensuojelun näkökulmasta ovat päätöksenteon siirtäminen kunnille silloin, kun on kyse lapsen sijoittamisesta vanhempansa luo vankilaan sekä säännökset ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta ja pyynnöstä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi.
Vankilaan perustettavat perheosastot merkittävä uudistus
Vankilaan perustettavat perheosastot ovat merkittävä uudistus suomalaisessa lastensuojelussa. Tavoitteena on saattaa vankien lapset yhdenvertaiseen asemaan muiden lastensuojelun asiakkaiden kanssa. Lapsi voidaan jatkossa sijoittaa vankilan perheosastolle ainoastaan lastensuojelun päätöksellä, kun tällä hetkellä vastaava päätös tehdään vankeinhoidossa. Sijoituspäätös tulee tehdä vain, jos se on lapsen edun mukainen, ja tämä harkinta tehdään lastensuojelussa.
Sinällään kyse on samantyyppisestä arvioinnista kuin muidenkin lastensuojelun asiakaslasten kohdalla, mutta sosiaalityöntekijän tulee ottaa huomioon myös vanhemman rangaistukseen liittyvät tekijät lapsen etua arvioidessaan. Sijoituksen seuranta vaatii tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijän ja vankilan perheosaston välillä. Sijoitusten kustannusvastuu siirtyy kunnille vuodesta 2011 lukien, mikä on huomioitava lastensuojelun budjeteissa.
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus mahdollistaa nykyistä tehokkaamman avun
Ilmoitusvelvollisten henkilöiden on tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus mahdollistaa nykyistä tehokkaamman avun ja tuen antamisen esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmaisille tuleville vanhemmille. Työntekijöiltä se vaatii sekä uudenlaisten yhteistyökäytäntöjen luomista kunnassa että nykyistä tarkempaa työskentelyn suunnittelua jo ennen lapsen syntymää.
Pyyntö tarkoittaa sitä, että ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Pyyntö toivottavasti kannustaa entistä avoimempaan ja myönteisempään työskentelyyn ilmoituksentekovaiheessa. Pykälän riskinä on se, että pyyntöä ei ehkä mielletä yhteistyökumppanien taholta lastensuojeluilmoitukseksi, mitä se kuitenkin on. Asiakkaille ei saisi aiheutua pyyntö-nimikkeen vuoksi sekaannusta eikä epäselvyyttä lastensuojelun toiminnasta eikä lastensuojeluilmoituksen merkityksestä.
Huostaanottoon ja sijaishuoltoon liittyvien asioiden tuomioistuinkäsittelyn mahdollinen nopeutumien
Huostaanottoon ja sijaishuoltoon liittyvien asioiden tuomioistuinkäsittelyn mahdollinen nopeutumien on merkittävä asia asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Kiireellisen sijoituksen jatkopäätöksen siirtäminen hallinto-oikeudelta kunnalliselle viranhaltijalle ja kiireellistä sijoitusta koskevien määräaikojen muutokset ovat asiakkaan kannalta tärkeitä.
Erityinen huolenpito koskee jatkossa vain 12 vuotta täyttäneitä lapsia, minkä tulisi parantaa nuorempien lasten oikeusturvaa ja kannustaa laitoksia kehittämään terapeuttisempia työskentelyn muotoja pienempien lasten auttamiseksi. Lisäksi yhdenpidon rajoittamisesta päättäminen siirretään lapsen asioista vastaavalta työntekijältä johtavalle viranhaltijalle tai hänen määräämälleen viranhaltijalle, minkä toivotaan helpottavan sosiaalityöntekijän asemaa. Myös kuntien järjestämis- ja kustannusvastuuta koskevat säännökset on uusittu toivottavasti aiempaa selkeämmiksi.
Lastensuojelua määrittelevän kolmospykälän uudistamisen tavoitteena on selkeyttää ehkäisevän lastensuojelun roolia ja toimintamahdollisuuksia kunnissa. Toivottavaa on, että se pitkällä aikavälillä parantaa niiden lasten ja perheiden asemaa, jotka tarvitsevat erityistä tukea, mutta eivät varsinaisen lastensuojelun palveluja.
Avohuollon konsulttiryhmän puolesta Päivi Sinko