KYSYMYS:
Asiakas oli lomalla Kyproksella, jossa hän kaatui lyöden päänsä seinään. Hän joutui sairaalaan hengityskoneeseen. Asiakas on herännyt koomasta, mutta ei reagoi ympäristöön. Sairaala on ilmoittanut, että asiakas pitäisi siirtää Suomeen jatkohoitoon. Asiakkaalla oli matkavakuutus. Vakuutusyhtiö teki hylkäävän päätöksen asiassa vedoten tapahtumien johtuneen alkoholin liikakäytöstä. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata sairautta, joka on johtunut alkoholin tai lääkkeen väärinkäytöstä tai huumausaineen käytöstä. Asiakkaalla itsellään ei ole varoja paarikuljetukseen lentäen terveydenhoitohenkilökunnan saattamana. Asiakkaan edunvalvoja on hakenut sairaskuljetuksen kustannuksia (n. 10.000 €) toimeentulotukena. Tällä hetkellä asiakas ei oleskele Suomessa. Onko kunnalla siitä huolimatta velvollisuus myöntää asiassa toimeentulotukea?
VASTAUS
Ulkomailla oleskelusta aiheutuneisiin kustannuksiin ei tavallisesti myönnetä toimeentulotukea. Teillä ei mielestämme ole velvollisuutta myöntää toimeentulotukea lentokuljetukseen Kyprokselta Suomeen, vaikka toki voitte harkintanne jälkeen sen myös tehdä. Toimeentulotukea ei ulkomailla oleskellessaan voi saada. Pääsääntöisesti on katsottu, että vuodessa voi olla seitsemän (7) vuorokautta ulkomailla sen vaikuttamatta toimeentulotukeen. Myöskään sairausvakuutuksesta ei kateta ulkomailta kotiuttamisen aiheuttamia kustannuksia.
Tällaisessa hätätilanteessa EU:n kansalainen on kuitenkin riippuvainen oman kotimaansa tarjoamasta suojelusta ja avunannosta. Kansainvälisen lainsäädännön perusperiaate on, että valtioiden edustustojen ja konsulaattien tehtäviin kuuluu suojella omien, toisessa valtiossa olevien kansalaistensa etuja. Kypros on EU-maa, jossa tilapäisesti oleskeleva toisen EU-maan jäsen saa lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa. Nikosiassa on Suomen lähetystö. Suomen ulkomaanedustustot auttavat hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneita Suomen kansalaisia. Konsuliasioiden yksikkö Helsingissä hoitaa avustustapauksiin liittyvät tehtävät kotimaassa. Vakavissa sairaustapauksissa hädänalaisen avustaminen voi konsulipalvelulain mukaan tarkoittaa myös varojen välittämistä tai taloudellista avustamista kotimatkaa varten. Jos varoja ei ole ja jos kaikki muut apukeinot on käytetty, voidaan Suomen ulkoministeriön suostumuksella henkilö kotiuttaa kotimaahan julkisin varoin. Tällöin palvelua käyttävän on allekirjoitettava asiakirja, jossa sitoudutaan maksamaan summa takaisin kotimaan hallitukselle. Toivomme että asiakkaanne pääsisi ”konsulin kyydillä" Suomeen.
Tämä kyyti tulee kuitenkin maksaa takaisin. Asiakkaan edunvalvoja on jo varmaankin selvittänyt tai selvittämässä vammautuneen henkilön taloudellista ja sosiaalista tilannetta; onko hänellä varoja, puolisoa, perhettä, voivatko sukulaiset auttaa. Vai teettekö te sosiaalitoimistossa tätä selvitystyötä? Onko asiakas aiemmin ollut toimeentulotukiasiakkaana kunnassanne? Mitä edunvalvoja on saanut selville henkilön taloudesta ja mahdollisuudesta lentää omin varoin Suomeen?
Tilanteista, joissa ulkomailta kotiin pyrkivien matkakustannuksia on haettu toimeentulotuella korvattavaksi, voitte lukea Sosiaalitieto-lehdestä 9-10/2007. Sieltä löytyy esimerkki, jossa toimeentulotukihakemus hylättiin sillä perusteella, että sosiaalivirasto ei ollut velvollinen myöntämään toimeentulotukea kustannuksiin, jotka olivat syntyneet muusta syystä kuin kunnassa oleskelusta. Hallinto-oikeus oli tästä samaa mieltä. (Tapio Räty: Pitääkö toimeentulotukea myöntää ulkomailla aiheutuneisiin kustannuksiin? Sosiaalitieto 9-10/2007).
Tietenkin joudutaan kysymään; kuka maksaa matkan, jos henkilöllä itsellään ei ole varoja, jos hänen perheensä tai sukulaisensa eivät voi tai halua auttaa ja jos kotikunta ei myönnä toimeentulotukea? Emme tiedä tällaisista tapauksista, emmekä saaneet ulkoministeriöstä sellaista vastausta, että ministeriö (Suomen valtio) suostuisi maksumieheksi.
Pitääkö asian hoitamiseksi järjestää keräys? Voivatko järjestöt ja vapaaehtoistoimijat - esimerkiksi SPR - auttaa? Voitteko organisoida yhteistyötä asiakkaan, hänen läheistensä, viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoiden välille? Myös kotikunta ja sen sosiaali- ja terveydenhuolto voi osallistua.
Aikuissosiaalityön konsulttiryhmä
Keskusteluun osallistuivat Maarit Europaeus, Kerttu Vesterinen, Tuula Tuominen ja Tuija Laakso sekä vastauksen laatinut erityissosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen.