Kysymys:
Sosiaaliturva ulkomaalaisille opiskelijoille? Äiti ja isä ovat kotoisin Afrikasta ja ovat tulleet opiskelemaan Suomeen vuonna 2008. Heillä on molemmilla oleskelulupa B. Isällä on kela-kortti, myönnetty 31.8.2011 saakka. Äidillä ei ole kela-korttia. Heidän vauvansa on syntynyt Suomessa. Kela on informoinut heitä, että isä voi hakea isyysrahaa sekä vanhempainrahaa. Sekä äiti että vauva ovat olleet hoidossa keskussairaalassa muutaman päivän. Keskussairaalan talousyksikkö ilmoittanut että perhe joutuu maksamaan sairaalahoidon todellisen hinnan (monta tuhatta euroa), koska äiti ei ole vakuutettu Suomessa. Vanhemmilla on oma vakuutus, mutta heidän vakuutuksensa ei korvaa raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuneita kustannuksia. Minkälaisia oikeuksia perheellä on (esim. sairaalamaksut)? Entä onko turvaa Kelalta? Ja mikä on Lastensuojelun ja kunnan vastuu (esim. toimeentulotuki)?
Vastaus:
Perheen asia (ja asemakin) on kovin monitahoinen, ja ryhmäläiset ovat pohtineet sitä monelta eri kantilta. Tässä meidän mielipiteitämme kysymykseen, johon varmasti löytyy toisenlaisiakin näkökantoja ja erilaisia linjauksia riippuen siitä, mistä kunnasta on kyse. Toivottavasti vastaus antaa jotain osviittaa siihen, miten kannattaisi edetä!
Ulkomaisen opiskelijan oleskelulupa on aina luonteeltaan tilapäinen (B). Jos opinnot kestävät yli vuoden, oleskelulupa myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Lupa voidaan myös myöntää kerralla pidemmäksi ajaksi, jos opintojen kesto on tiedossa ja jos edellytykset luvan myöntämiselle muutoin täyttyvät (toimeentulo on turvattu ja sairausvakuutus on voimassa, eli yksityisen vakuutusyhtiön myöntämä vakuutus opintojen ajaksi).
Ulkomaalaisten opiskelijoiden edellytetään turvaavan riittävä toimeentulo joko ansiotyöllä tai näyttämällä riittävä määrä säästöjä B-luvan saadakseen.
Maahanmuuttoviraston (www.migri.fi) sivuilla todetaan asiasta mm. näin: "Opiskelijan toimeentulo: Suomen valtio ei yleensä kustanna ulkomaalaisen opiskelijan oleskelua Suomessa. Sen vuoksi hakijan on osoitettava, että hänen toimeentulonsa on turvattu joko stipendillä, apurahalla tai muilla varoilla. Hakijalla tulee olla käytössään vähintään 500 euroa kuukaudessa tai 6 000 euroa vuodessa. Jos oppilaitos tarjoaa ilmaisen opetuksen lisäksi ilmaisen majoituksen ja ateriat, vaadittavaa rahamäärää voidaan pienentää.”
Toisaalta niin suomalaisten kuin muualta tulleiden opiskelijoiden elämässä sattuu ja tapahtuu asioita, joihin on vaikea etukäteen varautua - sairaus, kuolema tai tässä tapauksessa syntymä.
Tällaiseen odottamattomaan menoerään ohjaisimme perheen hakemaan toimeentulotukea, jonka tarpeen kunta on velvollinen tutkimaan ja tarvittaessa myöntämään niin opiskelijalle kuin muullekin toimeentulotuen tarpeessa olevalle.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden edistämisen lisäksi myös henkilön ja perheen omatoimisen suoriutumisen edistäminen sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäiseminen. Ehkäisevä tuki on koettu erityisen käyttökelpoiseksi akuuteissa kriiseissä. Sillä on tuettu perheitä, joita on kohdannut perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuminen.
Ehkäisevän tuen myöntämisen perusteista päättää kunta. (Lähde: STM: Toimeentulotuki. Opas toimeentulotuen soveltajille, Oppaita 2003:10)
Kannattaa lukea asiasta tarkemmin ajantasalla oleva laki toimeentulotuen myöntämisestä. Jo heti ensimmäisessä pykälässä puhutaan ehkäisevästä toimeentulotuesta:
”1 § Toimeentulotuen tarkoitus
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. (3.11.2000/923)”
Lisäksi konsulttiryhmäläisillä oli kokemuksia siitä, että vastaavanlaisissa tilanteissa oli käännytty myös esim. kirkon diakoniatyön tai muun 3. sektorin toimijan puoleen (paikallinen Lions –järjestö tms); sitä kautta on voitu saada jonkin verran taloudellista tukea. Diakoniatyön tukeen ei vaikuta syntymämaa, etnisyys, kirkon jäsenyys tms. Ja jos sinulla on mahdollisuus kirjoittaa puoltokirje jossa selitetään perheen tilanne ja tuen tarve, voi se auttaa myönteisen päätöksen saamiseen seurakunnalta (toki tällaista voidaan tarvita myös mahdollisen toimeentulotukihakemuksen lisäselvitykseksi).
Yleis- ja lisätiedoksi Tampereen kaupungin ttt-yksikön johtavan sosiaalityöntekijän viime syyskuun koulutuksessa käyttämä materiaali: Toimeentulotuki ja Eu:n ulkopuolelta tulevat ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat. On tietysti muistettava, että se on vain Tampereen kaupungin linjaus.
Verkkokonsulttiryhmästä kysymyksen käsittelyyn ovat osallistuneet Merja Anis, Merja Svensk, Anita Novitsky, Hilkka Linderborg sekä Virpi Tolonen.