KYSYMYS:

Tupakkalain muutos on tulossa käyttöön. Kuten me kaikki tiedämme, tupakointi on suuri ongelma lastensuojelulasten keskuudessa. Jokainen sijaishuoltoyksikkö on yrittänyt jotenkin selvitä asian kanssa. Mitä konsulttiryhmällä olisi sanottavaa asiasta opiksi ja ojennukseksi käytännön työntekijöille? Miten lain tiukennus sovelletaan lastensuojeluyksiköiden arkeen ja todellisuuteen?

VASTAUS:

Ainakin kouluille ja lastensuojelulaitoksille tämä muutos on iso haaste, kun piha-alueillakaan ei saa enää savutella ja alle 18-vuotiaalle ei saa myydä tai välittää ja hallussapitokin kielletään. Lokakuun alusta alkaen niissä lastensuojeluyksiköissä, joissa tupakointi on jossain muodossa vielä on ollut sallittua määrätyillä tupakkapaikoilla, on ryhdyttävä raittiiksi. Huono puoli on, jos tämä muutos aiheuttaa salakauppaa ja salapolttoa.

Tämä on akuutti ja tärkeä kysymys, johon vastaaminen ei ole helppoa. Uuden lain myötä loppuu tupakanpoltto lastensuojelulaitosten alueella. Monellekaan yksikölle tämä ei välttämättä ole suuri muutos käytäntöihin, mutta tarkoittaa kuitenkin sitä, että tupakanpolttoa joudutaan rajoittamaan entistä pontevammin. Lastensuojelulaitosten tulee noudattaa lakia, eikä siihen ole kiertotietä tai perusteltua oikeutta jättää sitä noudattamatta.

Tilanteessa kasvattajilta edellytetään uusien, positiivisten keinojen löytämistä kasvatustyöhön, jotta emme ajautuisi kissa ja hiiri -leikkiin nuorten kanssa ja toisaalta yhteistyöhön niiden vanhempien kanssa, jotka mahdollisesti salakuljettavat tupakkaa lapsille laitokseen. Lain viesti on mielestämme kuitenkin selkeä ja se edellyttää vahvoja toimia tupakoinnin vähentämiseksi ja vähitellen sen lopettamiseksi kokonaan.

Yhtenä ideana ja lastensuojelulaitosten tueksi voisi esimerkiksi sosiaaliporttiin koota lastensuojelun hyviin käytäntöihin niitä kasvattajien toimiviksi toteamia keinoja, joilla nuoret ohjataan tupakoimattomuuteen myönteisillä keinoilla. Pelkästään sanktioiden kiristämisellä ei lastensuojeluyksiköissä varmasti päästä toivottuihin tuloksiin.

Lastensuojelun sijaishuollon konsulttiryhmä
Kommentoimassa Janne Kankaaniemi, Timo Mäkelä, Raija Maula, Paula Männikkö ja Anne Karppinen.