Kysymys:

Noin 60-vuotias rouva sairastaa harmaakaihia. Hän on hoitotakuun mukaisessa jonossa odottamassa leikkaukseen pääsyä. Hän on kuitenkin kyllästynyt oman sairaanhoitopiirin pitkiin jonotusaikoihin. Lisäksi hän on lukenut sairaalan potilasvahingoista. Rouva on kuullut ystävättäreltään hyvässä maineessa olevasta yksityisklinikasta. Hän haluaisi tietää miten yksityisklinikalle saisi maksusitoumuksen silmäleikkaukseen ja mitä kustannuksia tästä jäisi hänen itsensä maksettavaksi? Rouva on vielä työelämässä. Miten hänen toimeentulonsa turvataan leikkauksen aikana?

Vastaus:

Asiakkaan kannattaa kääntyä asiassaan oman sairaanhoitopiirinsä puoleen. Vuodesta 2005 alkaen tulivat voimaan säädökset, joiden mukaan kiireettömään hoitoon julkiseen terveydenhuoltoon on päästävä määräajassa. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei kykene hoitamaan potilasta säädetyssä määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, esimerkiksi yksityiselle sektorille. Tällöin kyseinen toimenpide maksaa potilaalle saman kuin se olisi maksanut julkisella sektorilla. Useat kunnat ovat ottaneet käyttöönsä palveluseteli käytännön tai maksusitoumus käytännön palveluiden tuottamiseen. Asiakkaan kannattaa kysyä omasta sairaanhoitopiiristä, onko heillä tällaista käytäntöä ja kuinka pitkä kyseinen määräaika on kaihileikkauksen osalta.

Asiakkaan toimeentulon korvaa hänen saamansa sairausajan palkka, koska todennäköisesti hänen sairaslomansa on niin lyhyt, että palkanmaksu ei ehdi katketa. Tätä asiaa hän voi tarkistaa leikkaavalta taholta. Mikäli toimenpide tehdään julkisella puolella voi asiakas aina syntyneillä kustannuksilla tarkistuttaa toimeentulotukioikeutensa. Mikäli asiakas päätyy menemään oma-aloitteisesti yksityisen terveydenhuollon tekemään leikkaukseen, rahoittaa hän sairausvakuutuskorvauksen jälkeisen syntyneen kustannuksen itse.

Toimeentulotukea laskettaessa voidaan yksityisistä terveydenhuoltopalveluista syntyneet kustannukset ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät. Mielestämme tässä tapauksessa nämä kriteerit eivät täyty. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (KHO 27.8.2004) on otettu selkeästi kantaa siihen, että yksityisen hoidon kustannukset voidaan jättää huomioimatta kokonaan. Päätöksessä otettiin kantaa myös siihen, että kustannuksista ei tarvitse huomioida menoksi edes sitä osuutta, mitä kyseinen toimenpide olisi maksanut julkisella puolella tehtynä.

Aikuissosiaalityön konsulttiryhmä. Kysymykseen vastasi Maarit Europaeus ja sen pohtimiseen osallistui Tuula Tuominen.