Kysymys:

Täysi-ikäinen opintotuella opiskeleva lukiolainen joka asuu kotona, huomioidaan vanhempien ttt-laskelmassa. Perusosa vanhempien luona asuva 18 v. täyttänyt. Jos hakee omalla hakemuksella, perusosasta vähennetään ravinto-osuus ja asumismenoja ei huomioida. Onko tämä menettely oikein ?

Vastaus:

Asiantuntijaryhmämme mielestä täysi-ikäiselle tulisi aina tehdä oma toimeentulotukipäätös toimeentulotukilain 2 ja 3 pykälän mukaisesti. Yli 18-vuotias ei enää kuulu lain kolmannen pykälän mukaiseen perheen määritelmään. Samalla sosiaalityön näkökulmasta ohjataan nuoria kantamaan vastuuta omista asioistaan.

Tulkinnat lukiolaisten toimeentulotuen laskemisesta sen sijaan vaihtelevat. Ongelmaa ei tule niissä perheissä, jotka ovat muutenkin toimeentulotuen asiakkaina. Tällöin voidaan katsoa, että vanhemmat eivät kykene elättämään lastaan ja nuori on tällöin oikeutettu saamaan  toimeentulotukena kotona asuvan perusosan vähennettynä opintorahalla. Opintolainaa hän ei ole velvollinen ottamaan vielä lukioaikana, koska lukion voidaan katsoa olevan kansalaisen peruskoulutukseen kuuluvia opintoja. Sen sijaan ammattiin valmistavien koulujen osalta opintolaina katsottaisiin tuloksi, koska ammattiin valmistuttuaan nuorella on mahdollisuus maksaa laina takaisin.

Niiden nuorten lukiolaisten kohdalla, joiden vanhemmat kykenisivät elättämään lapsensa, mutta nuori hakee toimeentulotukea, ollaan kunnissa menetelty kahdella tavalla. Toisissa kunnissa ollaan hakijan perusosasta vähennetty elannon osuus, koska nuori mitä todennäköisemmin ei osta kotiin omaa ruokaansa. Mikäli tästä on poikettu on toimeentulotuen hakijalta vaadittu erillistä todistusta siitä, että hän itse vastaa perheessä näistä kustannuksista (todistus vanhempien allekirjoituksella).  Toisissa kunnissa elanto-osuutta ei ole lähdetty vähentämään, mutta näissä tapauksissa lukiolaista on vaadittu ottamaan opintolaina.   Tiedossamme ei ole oikeuden antamaa linjausta tämän asian tulkinnasta. Ajatuksena on lähdetty liikkeelle siitä, että vanhemmilla on vielä lukioaikana elatusvelvollisuus lapsiinsa nähden ja on kohtuullista että he osallistuvat elatukseen omien varojensa mukaisesti, koska elatustukilainkin mukaisesti vanhemmat  vastaavat 18 vuotta täyttäneen lapsensa koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi (Laki lapsen elatuksesta 3 § 2 mom).

Kerttu Vesterinen on aiemmin (kesäkuu 09) vastannut sosiaaliportin lastensuojelun avohuollon kysymykseen vanhempien elatusvelvollisuudesta täysi-ikäiseen lapseen seuraavasti: "Käytännössä täysi-ikäisellä lapsella on oikeus vaatia koulutusavustusta opintojensa ajaksi sekä isältä että äidiltä riippumatta siitä, asuvatko vanhemmat yhdessä vai erikseen ja riippumatta siitä, asuuko nuori kotonaan vai ei. Oikeuskäytännössä on katsottu vakiintuneesti, että koulutusavustusta voi saada lukion käymiseen, sillä lukion katsotaan kuuluvan kansalaisten peruskoulutukseen. Koulutusavustuksen voi vahvistaa myös ammatilliseen koulutukseen, mutta kynnys siihen on korkeampi, koska ammattiin valmistuttuaan nuori todennäköisesti kykenee maksamaan opintolainan takaisin. Koulutusavustuksen vahvistaminen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa siitä, onko vahvistaminen kohtuullista. Harkinnassa otetaan huomioon lapsen omat mahdollisuudet vastata koulutuskustannuksistaan esimerkiksi opintorahalla, opintolainalla tai työnteolla. Myös vanhempien taloudellisella tilanteella ja lapsen koulumenestyksellä on merkitystä kohtuullisuusarvioinnissa. Koulutuskustannuksiin luetaan opintomenot ja koulutuksen aikaiset elinkustannukset, mutta esimerkiksi harrastuksista aiheutuvat kustannukset eivät pääsääntöisesti kuulu koulutusavustuksella katettaviksi."

Aikuissosiaalityön konsulttiryhmä
Vastauksen kysymykseen kokosi Maarit Europaeus. Kysymyksen käsittelyyn hänen lisäkseen osallistuivat Jukka Vinnurva, Tuula Tuominen sekä Kerttu Vesterinen.