Kysymys:
Kuntamme laatii mielenterveyskuntoutujille Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 7§;n mukaisia palvelusuunnitelmia.
- Määritteleekö sosiaalihuoltolaki jossakin pykälässä palvelusuunnitelman tarkan sisällön ja tarkistusajankohdan vai voiko kunta muokata palvelusuunnitelmaa oman mielensä mukaiseksi?
- Mitä tietoja palvelusuunnitelmassa on ehdottomasti oltava?
- Voiko kunta määritellä palvelusuunnitelmien laadinta ajankohdan (uuden asiakkaan kohdalla) ja suunnitelman tarkistusajankohdan itsenäisesti?
- Olemme pyrkineet tarkistamaan asiakkaiden suunnitelmia pääsääntöisesti kolmen vuoden välein, mutta kasvavien asiakasmäärien ja henkilökuntapulan vuoksi tuo on osoittautunut mahdottomaksi. Voimmeko siis itse päättää, että tarkistamme suunnitelmat jatkossa pääsääntöisesti neljän vuoden välein ja aina tarvittaessa.
- Onko olemassa jotain ajallista ohjeistusta, miten pian on laadittava suunnitelma, kun uusi asiakas tulee palvelun piiriin?
Kyseessä eivät siis ole Vammaispalvelulain nojalla laaditut palvelusuuunitelmat, vaan nimeonomaan Sosiaalihuoltolakiin perustuvat suunnitelmat.
Vastaus:
Sosiaalihuoltolaki tai sosiaalihuollon asiakaslaki ei määrittele palvelusuunnitelman tarkkaa sisältöä ja tarkistusajankohtaa. Palvelusuunnittelu on henkilön (perheen) tuen suunnittelua lähtökohtana hänen omat toiveensa, tarpeensa ja ratkaisuehdotuksensa tuen järjestämistavoista. Suunnittelu kiteytetään palvelusuunnitelmaksi, johon kirjataan ne avun, tuen ja palvelujen muodot, joita henkilö arkensa sujumiseksi tarvitsee. Laki ei määrittele, mitä tietoja palvelusuunnitelmassa on ehdottomasti oltava.
Palvelusuunnitelma ei ole päätös jonkun palvelun tai tukitoimen järjestämisestä. Siksi suunnitelman laatimisen yhteydessä asiakasta on neuvottava ja opastettava suunnitelmaan kirjattujen palvelujen ja tukitoimien hakemisessa. Lähtökohtaisesti palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet tulee asiakkaalle myöntää. Hakemukset voidaan hylätä vain erityisen perustelluista syistä.
Palvelusuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä edunvalvontatapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Sosiaalihuollon asiakaslain 8 § mukaan "sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan”. Em. lainkohdan mukaan kunta ei siis voisi muokata asiakkaan palvelusuunnitelmaa yksipuolisesti.
Sosiaalihuollon asiakaslaissa ei määritellä tarkemmin palvelusuunnitelman laadinta-ajankohdasta uuden asiakkaan kohdalla, ei myöskään suunnitelman tarkistusajankohdasta. Sosiaalihuollon asiakaslain 2 §:ssä todetaan kuitenkin, että asiakkaalla on ”oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää”. Jos asiakkaan palvelusuunnitelman laatimista tai tarkistamista lykätään tarpeettoman pitkälle, voidaan sen tulkita olevan ristiriidassa em. lainkohdan kanssa. Palvelusuunnitelman tarkistaminen vasta neljän vuoden välein tuntuu mielenterveyskuntoutujan kohdalla kohtuuttoman pitkältä.
Sosiaalihuollon erityislainsäädännössä ei ole säädetty kunnille aiheutuvista seurauksista tilanteissa, joissa kunta ei pysty noudattamaan säädettyjä määräaikoja. Kuitenkin, jos kunnan laiminlyönti on valtakunnan tasolla merkittävää, eikä kunta ole ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, voi lääninhallitus sosiaali- ja terveysministeriötä kuultuaan määrätä kunnan sakon uhalla noudattamaan laissa säädettyjä velvoitteita.
Mielenterveyden konsulttirtyhmä, Maija Nykopp
Vastauksen laati sosiaalineuvoja Kaj Keso