Kysymys:

Sisar toimii samassa taloudessa asuvan kehitysvammaisen veljensä henkilökohtaisena avustajana. Onko sisar sellainen omainen, ettei ko. työhön sovelleta työaikalakia eikä vuosilomalakia? Jos ei sovelleta, niin työaikaa ei voida määritellä, eikä synny työaikalain mukaisia korvauksia? Myöskään ei ole oikeutta vuosilomaan eikä vuosilomapalkkaan, vaan vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen ja 16 §:n mukaiseen lomakorvaukseen?

Vastaus:

Nykyään lähtökohtana vammaispalvelulaissa on, että omainen voi toimia henkilökohtaisena avustajana vain, jos tälle on osoitettavissa erityisen painavia syitä. Voimassa olevia ja muuten toimivia työsuhteita voidaan kuitenkin lakiuudistuksesta huolimatta jatkaa.

Työaikalain (605/1996) 2 §:n mukaan työaikalakia ei sovelleta työnantajan perheenjäsenten (esim. sisar) työhön, eikä työhön, jota työntekijä tekee kotonaan. Merkitystä ei ole sillä, asuuko perheenjäsen samassa vai eri taloudessa tai onko työsuhteessa muita ulkopuolisia työntekijöitä. Perheenjäsenten välisessä työsuhteessa ei siten synny oikeutta ylityö-, sunnuntaityö- tai muihin työaikalain mukaisiin korvauksiin. Myöskään työajan määräytymiseen, kuten esimerkiksi säännölliseen työaikaan liittyviä säännöksiä, ei sovelleta perheenjäsenen työsuhteessa.

Vuosilomalain (162/2005) 2 §:n 2 momentin mukaisesti lakia sovelletaan kokonaisuudessaan perheenjäseniin silloin, kun työnantajan palveluksessa on myös perheen ulkopuolisia työntekijöitä. Sen sijaan niissä tilanteissa, joissa työnantajan palveluksessa ei ole perheen ulkopuolisia työntekijöitä, työnantajan perheenjäsenillä on vastaava oikeus 8 §:ssä tarkoitettuun vapaaseen ja 16 §:ssä tarkoitettuun lomakorvaukseen kuin kotityöntekijöilläkin. Työsuhteessa olevalle perheenjäsenelle syntyy siis niin halutessaan oikeus vapaaseen, joka vastaa pitkälti muille työntekijöille myönnettävää vuosilomaa. Perheenjäsenellä on aina oikeus saada myös rahallinen lomakorvaus vapaan ajalta.

Henkilökohtainen apu -konsulttiryhmä
Juha-Pekka Konttinen (vastuukonsultti)