Vastaus

Kuvaamasi tilanne on lasten kannalta sekä rasittava että epäselvä. Konsulttiryhmän keskusteluissa tyttären auttamiseksi tai ainakin tilanteen selkiyttämiseksi parhaana keinona nähtiin suora keskusteluyhteys tytön kanssa. Voisi esimerkiksi miettiä tytön ohjaamista koulun kautta kuraattorille, psykologille tai terveydenhoitajalle, jolloin mahdollisuus aikuisen tukeen olisi olemassa ja hänen omat huolensa ja rasitteensa voisivat tulla käsiteltäviksi.

Kysymykseesi miten isään vaikutetaan, ei ole yksiselitteistä ja helppoa ratkaisua. Ellei lastensuojelun asiakkuutta synny, ei työntekijöillä juurikaan ole edellytyksiä velvoittaa työskentelyyn. Siinä tilanteessa on käyttöä työntekijän sinnikkyydellä ja vuorovaikutustaidoilla, josko hän saisi isää näkemaan tyttärensä tilannetta monipuolisemmin ja suostuisi perheneuvolatyöskentelyyn. 

Kolmanteen kysymykseen eli asian vireillepanoon oikeusistuimessa on tarjolla lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 3 luvun 14 §, jonka mukaan vireillepano-oikeus on lapsen vanhempien ja tietyissä tapauksessa lähisukulaisten ohella sosiaalilautakunnalla. Tällaista oikeutta käytetään tietääksemme varsin vähän, ja lähinnä tapauksissa, joissa on selkeä lastensuojelullinen tarve määritellä lapsen huolto uudelleen. Tässäkään tapauksessa vireillepano ei liene mahdollinen eikä ainakaan tarkoituksemukainen, ennenkuin huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan hakemuksen sisällölle on olemassa vahvat lastensuojelulliset perusteet.

Neljännen kysymyksen osalta toteamme yksimielisesti, että edunvalvojaa ei voi määrätä, ellei lastensuojelun tarvetta ole. Kysehän on juuri lastensuojelun edunvalvonnasta, eli silloin täytyy olla lastensuojelun asiakkuus. Huoltoriidassa ei voi käyttää edunvalvojaa, vaikka se lapsen kannalta voisi usein olla järkevää, koska lapsi ei ole riidassa juridisesti asianosainen.

Lastensuojelun avohuollon konsulttiryhmä
Kysymyksen vastaamiseen osallistuivat Päivi Sinko, Laura Tulensalo, Kari Matela ja Anne Kujala.