Kysymys:
Itä-Suomessa terveyskeskuksen kuntoutusosastolla vaskulaarista dementiaa sairastavan n. 70-vuotiaan leskimiehen aikuiset lapset asuvat pääkaupunkiseudulla. Mies ei kykene enää itsenäiseen asumiseen kotonaan. Lapset toivoisivat saavansa isänsä lähemmäksi hoitoon. Onko kunta velvollinen myöntämään maksusitoumusta? Mikäli kunnalla ei ole tarjota sopivaa asumis-/hoitomuotoa, niin onko kunta velvollinen myöntämään maksusitoumuksen, jos ao. henkilö ja omaiset maksavat lopun esim. yksityisen hoitokodin maksuista? Omaisten toive on, että ao. henkilö voisi elää lopun elämänsä lähellä omaisiaan.
Vastaus:
Uudesta kotikuntalaista (3 §, 2. kohta) tulee hallituksen esitys tänä keväänä ja laki tulee voimaan 2011. (STM:n nettisivu 10.5.2010). Sen myötä myös laitoshoidossa oleva ikäihminen voi muuttaa kotikuntaa.
Uuden lain tarkoitus on taata hoitolaitoksissa asuville mahdollisuus valita itse kotikuntansa ja velvoittaa uusi kotikunta osoittamaan hoitopaikka jo etukäteen. Kiperin kysymys eli kuntien väliset korvaukset ratkaistaistaneen eri tavoin riippuen siitä, minkälaisesta tapauksesta on kyse. Jos henkilö on hoidossa kotikunnassaan ja haluaa muuttaa toiselle paikkakunnalle, hänen hoitonsa kustannukset siirtyvät kokonaan uuden kotikunnan vastuulle. Tämän hetken tiedon mukaan lakiin näyttäisi tulevan tällainen muoto.
Vanhustyön eettisten periaatteiden huomioon ottaminen puoltaa eri paikkakunnilla asuvien vanhojen ihmisten oikeutta muuttaa aikuisten lasten lähelle.
Monissa kunnissa on käynnissä parhaillaan laitospaikkojen vähentäminen (STM:n laatusuosituksen mukaan ikäihmisten pitkäaikaishoidon laitospaikkoja erityisesti terveyskeskusten vuodeosastoilla tulee vähentää). Tämä merkitsee kunnissa asiakkaiden uudelleen sijoittamisia ja voi vaikeuttaa entisestään mahdollisuutta tarjota laitostason hoitopaikkoja. Toisaalta kuntien talous on heikko. Näistä syistä ennen kotikuntalain voimaantuloa voi kuntia olla vaikea saada suostumaan maksusitoumuksiin.
Kehoitamme ko henkilöä hakemaan kirjallisesti maksusitoumusta kunnalta ja kirjoittamaan siihen perustelut, juuri nuo että lähemmäksi lapsiaan ja sen että olisi valmis maksamaan osan hoidosta. Palveluseteli voisi olla hyvä tässä tilanteessa.
Sosiaaliportin verkkokonsultoinnin on tarkoitus tukea sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä heidän työssään. Yksittäisen henkilön asiassa kannattaa olla yhteydessä oman kunnan vanhustenhuoltoon ja esim. sosiaaliasiamies voisi myös antaa apua.
Vanhustyön konsulttiryhmä
Vastauksen kokosi Sirpa Andersson ja keskusteluun osallistuivat lisäksi Sinikka Hakonen, Annikka Paloniemi, Vesa Vainiomäki, Eija Tolonen sekä Marja Laurila