Kysymys:

Voiko alaikäinen turvapaikanhakija saada lääkärin/psykologin palvelua mahdollisen autismidiagnoosin saamiseksi? Palvelua ei varmaankaan lueta "välttämättömäksi palveluksi".

Meillä on tukiasumisyksikössä irakilainen nuori, jolla on (lievästi) autistisia sekä mahdolliseen muuhunkin kehitysvammaan viittaavia piirteitä, mitä tässä tapauksessa voisi tehdä? Hän myös täyttää pian 18, eli on kiire tehdä jotain, mikäli pystymme, koska täysi-ikäiset muuttavat meiltä pois mahdollisimman pian (olemme alaikäisten tukiasumisyksikkö). Mahdollisen autismin ja kehitysvamman vuoksi tämä paikka ei hänelle ole paras mahdollinen, paljon nuoria ja kovaa ääntä, hälinää ja levottomuutta. Nuori oireilee käytöshäiriöillä, itse asiassa hänet siirrettiin toisesta VOK:sta meille rangaistussirtona, koska hän ei "sopeutunut sääntöihin." Kuinka voisikaan, jos pää ei toimi ihan samalla tavalla kuin ns. terveillä nuorilla.

Häntä palvelisi pieni, kodinomainen asumisyksikkö, mutta onko turvapaikanhakijoille sellaisia? Tai onko heidän mahdollista käyttää olemassa olevia suomalaisia (vammaislain mukaisia) tukiasumispalveluja? Hän on ollut Suomessa jo tammikuusta, eli luulen, että Migrin kuulustelu tulee pian. Hänellä on edustaja, mutta edustajuussuhde lakkaa kun hän tulee täysi-ikäiseksi. Voiko nuori saada edunvalvojan, ja millä perusteella? Tarvitaanko joku virallinen diagnoosi?  täysi-ikäiseksi tultuaan hakija ei pärjää yksin esim. kuulusteluissa.

Yksikössämme toimii sairaanhoitaja 2 kertaa viikossa ja lääkäri noin kerran kuukaudessa. Kyseisen nuoren kohdalla maahantulotarkastus on tehty tammikuussa toisessa yksikössä, minulla ei ole siitä tietoa. Tämä asia on sairaanhoitajamme tiedossa, ilmeisesti hän hoitaa terveydentilaa koskevaa asiaa ohjaajien havaintojen perusteella.

Vastaus:

Kovin yksiselitteistä ja selkeää toimintaohjetta ko. tilanteeseen ei ole olemassa.

Diagnosointi tärkeää laittaa alulle

Kaikki kysymystä kommentoineet konsultit olivat sitä mieltä, että nuoren diagnosointi olisi tärkeää laittaa alulle joka tapauksessa, monestakin syystä:

• kyse on alaikäisestä ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevasta nuoresta
   
• jos ko. nuori aikuinen tulee saamaan turvapaikkahakemukseensa myönteisen päätöksen, voi tuleva sijoituskunta hakea valtiolta erityiskustannuskorvauksia maahantulovaiheessa todetun sairauden tai vamman perusteella.
   
• diagnosointi kannattaa yrittää tehdä vaikka ns. välttämättömiä palveluja vo-yksiköissä tulkitaan nykyään entistä tiukemmin; lisäksi pitäisi tutkia onko taustalla mahdollisesti muita traumatisoivia/ko. oireita aiheuttavia kokemuksia (mm. kidutus).
   
• ja on nuoren edun mukaista käynnistää tutkimukset, tuli hän sitten saamaan myönteisen päätöksen tai ei.

Diagnosointiprosessin kesto vaihtelee paljon

Autismista/diagnosointiprosessista yleisesti (ja lähinnä pienten lasten näkökulmasta; ko. asiantuntija oli varhaiskasvatuksen alalta) todettiin mm. käytännön kokemusten osoittaneen, että diagnosointiprosessin kesto on vaihdellut todella paljon. Autismin kirjosta puhuttaessa esiintyy hyvin paljon erilaisia yksilöllisiä ominaispiirteitä, joiden perusteella voidaan lapsella epäillä jotain autisminsukuista keskushermoston kehityshäiriötä.

Usein autistisia piirteitä liittyy kehitysvammaisuuteen ja tällöin diagnosointi on käynyt nopeammin, ilmeisesti siksi että lapsi on jo muutenkin ollut erityisen tuen piirissä. Jos taas "terveellä lapsella" esim. päivähoidossa aletaan epäillä ko. asioita, tie diagnoosin tekemiseen voi hyvin kestää pidempään, vaikka toki kuntoutus pystytään aloittamaan nykyään päivähoidossa pääosin jo ennen virallista diagnoosia.

Erilaisia neuvovia tahoja

Lisäksi asiaan liittyen annettiin vinkkiä siitä, että Diakonissalaitoksen kidutettujen kuntoutuskeskukseen pääsisi tutkimuksiin maksutta (lisäinfoa kitu@hdl.fi tai soittamalla 09 77504584); toisaalta oltiin sitä mieltä että KITU ei ottaisi asiakkaakseen alle 18-vuotiaita. Myös Autismi- ja aspergerliitto ry:een voisi myös olla yhteydessä.
 
Keskuksen/yksikön johtaja voi päättää tutkimuksen tilaamisesta. Mikäli tutkimus maksaa paljon, kannattaa sopia asiasta alueen TE-keskuksen kanssa. Keskukset kuulemma teettävät aivotutkimuksia jonkin verran. Yksikön sairaanhoitaja voi varata aikaa lääkärille lähetteen saamiseksi jatkotutkimuksiin. Yksikön lääkäri voi myös nuoren sitä pyytäessä kirjoittaa alustavan lausunnon hänen terveydentilastaan liitteeksi turvapaikkahakemukseen ja tp-kuulustelua varten sekä mahdollista edunvalvojaa varten.

Edunvalvojan määrääminen

Edunvalvoja voidaan määrätä lastensuojelulain tai holhoustoimesta annetun lain perusteella. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhoustoimesta annetussa laissa tarkoitettuna holhousviranomaisena toimiva maistraatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse.

Yksin tulleen tp-hakijanuoren tilanteessa hänen edustajansa ja lakimies ovat avainasemassa Migrin haastattelun kiirehtimisen ja siihen valmentamisen suhteen yhdessä vo-yksikön työntekijöiden kanssa. Mikäli nuori ehtii täyttää 18 ennen haastattelua, mukaan voi pyytää paitsi lakimiehen, myös esim. vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijän.

Suomalaisen palvelujärjestelmän piiriin pääsy vaatii oleskeluluvan saamisen

Suomalaisen palvelujärjestelmän piiriin tp-nuori ei valitettavasti pääse ennen kuin oleskelulupa on saatu, ja myös siirtoasian suhteen olisi hyvä käyttää tarkkaa harkintaa - nuoren siirto mahdollisesti kodinomaisempaan alaikäisyksikköön mutta jatkosiirtäminen täysi-ikäiseksi tultuaan tavalliseen vokkiin tuntuu kohtuuttomalta. Mutta tietysti teidän pitää huomioida myös paikalliset resurssit ja mahdollisuudet hoitaa kyseinen erityistilanne, ja arvioida mahdollinen uusi sijoituspaikka/nykyisessä yksikössä pysyminen näitä faktoja vasten.

Maahanmuuttajien konsulttíryhmä, konsulteista keskusteluun osallistuivat Eeva-Liisa Helin, Johanna Matikainen, Merja Anis, Hilkka Linderborg, Anita Novitsky, Merja Svensk sekä allekirjoittanut. Konsulttiryhmän puolesta Virpi Tolonen, Tre/Alma-hanke.