Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kuntatiedotteen vuonna 2007 liittyen lastensuojelun sosiaalityöntekijän kelpoisuuteen ja tehtäviin. Kuntatiedote ei ole täysin selvä sen suhteen, voiko sosiaalityöntekijä, joka on nimetty lapsen asioista vastaavaksi sosiaalityöntekijäksi, tehdä kiireellisen sijoituksen päätöksen.

 

Tulkintaa syntyy tiedotteen viittaukseen silloisiin voimassa oleviin lastensuojelulain säännöksiin. Tiedotteessa todetaan, että muodollisesti epäpätevä sosiaalityöntekijä voi tehdä kaikkia muita päätöksiä paitsi kiireellisen sijoituksen päätöstä ja yhteydenpidon rajoittamisen päätöstä. Tämän osalta viitataan silloisen lastensuojelulain 13 §:n 2 momenttiin. Lapsen asioista vastaavasta sosiaalityöntekijästä säädetiin silloin kuitenkin lastensuojelulain 13 §:n 3 momentissa. Näin ollen voisi tulkita, ettei tämä rajoitus koske lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää.

 

Asia voidaan kuitenkin tulkita myös niin, että poikkeaminen ei ole mahdollista minkään sosiaalityöntekijän kohdalta. Asia kiinnostaa monia kuntia ja aiheuttaa omat haasteensa varsinkin pienissä kunnissa, mikäli lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, joka ei ole muodollisesti pätevä, ei voisi tehdä kaikkia tarvittavia toimenpiteitä. Työskentely saattaisi olla jopa mahdotonta muodollisesti pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuus huomioon ottaen.

 

Lastensuojelulain säännökset lastensuojelutoimenpiteistä päättävien viranhaltijoiden kelpoisuudesta (13 §, 13b §) ja kiireellisestä sijoittamisesta (38.1 §) ovat ehdottomia, eikä niissä siis ole tulkinnan tai liudentamisen varaa.

Lastensuojelun päätöksenteon uudistamisen keskeisin tavoite oli, että vain kelpoisuuden omaava viranhaltija tai johtava viranhaltija tekevät kiireellistä sijoittamista, sen jatkamista ja lopettamista, huostaanottoa ja huostaanottohakemusta, sijaishuoltoa ja sen muuttamista sekä huostaanoton lakkauttamista koskevat päätökset.

Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa on säännös (12§), joka mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen kelpoisuusvaatimuksista. Säännöksen soveltaminen on kuitenkin nimenomaisesti kielletty tahdonvastaista toimenpiteitä, kuten kiireellistä sijoittamista koskevan päätöksenteon osalta.

Sekä 13 §:ää että kiireellistä sijoittamista koskevaa 38 §:ää on muutettu (12.2.2010/88) vuoden 2007 julkaistun kuntatiedotteen jälkeen, jonka vuoksi tiedotetta ei saa tältä osin käyttää tulkintaohjeena. Muutoinkin lain säännökset ovat aina ensisijaisia ohjeisiin tms. nähden.

Eli siis:

Vain kelpoisuuden omaava (myös lapsen asioista vastaava) sosiaalityöntekijä voi tehdä lapsen kiireellistä sijoittamista koskevan päätöksen (LsL 13.1 §).

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei voi tehdä kiireellisen sijoittamisen jatkamista tai sijoituksen aikana tehvää sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaa päätöstä (LsL 13.2 ja 13.3 §).

Viranhaltija, joka on tehnyt kiireellistä sijoittamista koskevan päätöksen, ei saa tehdä kiireellisen sijoittamisen jatkamispäätöstä (LsL 13.3 §).

On yleisesti tiedossa, että pätevistä sosiaalityöntekijöistä on lastensuojelussa pulaa. Vaikka näin onkin, resurssi- tai työntekijäpula ei riitä perusteeksi lain säännöksistä poikkeamiseen.

Lastensuojelun avohuollon konsulttiryhmä: Alpo Heikkinen, Mikko Oranen, Päivi Sinko, Eeva Valjakka ja Kerttu Vesterinen. Vastauksen kokosi Eeva Valjakka, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab.