Kysymys

Mikä on lähtökunnan vastuu sijoituksen kustannuksista?

Lastensuojelun erittyistilanteiden Lsl:n 16 §:ssä ( + shl:n 14 § ja 15 § 1 mom) kustannusvastuu jää epäselväksi. 

Jouduimme sijoittamaan 2/2008 isänsä luo muuttaneen 14-vuotiaan tytön avohuollon tukitoimenpiteenä perhekotiin. Aiemmin hän oli asunut 12 vuotta äidin luona eri paikkakunnalla. Sijoitus purettiin 11/08, koska tytön tilanne rauhoittui ja vanhempien keskinäinen kiistely lapsensa asumisesta loppui. Vanhempien tavoitteena oli saada tyttö palaamaan takaisin entiseen asuinpaikkaansa äidin luo. Tyttö muutti entiseen asuinpaikkaansa 2/09 ja edelleen sieltä eri paikkakunnalle 2/10, jossa hänet jouduttiin huostaanottamaan. Viimeisin asuinkunta vaatii huostaanoton kustannuksia maksettavaksemme.

Mikä on varsinaisen lähtökunnan vastuu kustannuksissa? Emme ole laskuttaneet lähtökuntaa avohuollon tukitoimenpiteenä tehdystä sijoituksesta. Vieläkö se on mahdollista? Mielestämme tytön avohuollon tukitoimenpiteet olisivat pitäneet käynnistyä huomattavasti ennen kuin hänen muuttonsa kuntaamme tapahtui ja siksi kustannusvastuu jatkotoimenpiteistä kuuluisivat myös sinne.

Vastaus

Lähtökohtaisesti lastensuojelupalvelut järjestää aina lapsen asuinkunta. Ongelmalliseksi asiaa tulee silloin, jos lapsi vaihtaa paikkakuntaa lastensuojelun tarpeen aikana. Huostaanottoon päädyttäessä sijaishuollon kustannuksista vastaa se kunta, jossa sijaishuollon tarve syntyi.

Jos sosiaalityöntekijän mielestä sijaishuollon tarve on selvästi ollut olemassa jo edellisessä kunnassa, tulee asiasta yrittää neuvotella kyseisen kunnan sosiaalitoimen kanssa. Jos asiasta ei päästä neuvotteluratkaisuun, sen voi viedä tuomioistuimeen, jos näyttö ja todisteet ovat selkeät. Lastensuojelulain vaatimukset dokumentoinnista ja paperien siirtämisestä seuraavaan kuntaa on laissa mm. sen vuoksi, että jälkikäteen voidaan arvioida prosessia ja päätellä, missä kunnassa asuessa tilanne on mennyt niin vaikeaksi, että huostaanoton perusteet täyttyivät.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa lapsi on asunut ensimmäisessä kunnassa äitinsä kanssa ja avohuollon tukitoimet on käynnistetty toisessa kunnassa, mihin lapsi muutti isänsä kanssa. Huostaanotto tehtiin kolmannessa kunnassa lapsen palattua äitinsä luokse. Arvioitavaksi jää, missä kunnassa huostaanoton ja sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt. Jos huostaanoton tehnyt kunta vaatii kysyjän edustamaa kuntaa vastaamaan kuluista, on kunnassa tehtävä asiasta päätös. Viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin, jos kunnat eivät pääse asiasta sopimukseen.

Lastensuojelun sijaishuollon konsulttiryhmä
Raija Maula. Kysymystä kommentoivat Anne Karppinen, Timo Mäkelä, Janne Kankaanniemi.