KYSYMYS:

Nuori on tullut maahan alaikäisenä ilman huoltajaa. Hän on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen. Hänet on sijoitettu avohuollon sijoituksena perhehoitoon. Nuori suorittaa perusopetuksen oppimäärää yläkoulussa. Kun nuori täyttää 17 v. ja lapsilisä lakkaa, onko nuorella oikeus saada kotouttamistukea? Onko nuorella oikeus käyttää mahdollisesti maksettava tuki kokonaan oman harkintansa mukaan perhehoidon jatkuessa? Kuinka kauan kotouttamistukea voi saada?

VASTAUS:

Kysymys ei ollut aivan yksiselitteinen. Tarkastelemme sitä nyt kahden asiaan liittyvän lainsäädännön näkökulmasta (kotouttamis- ja lastensuojelulait).

Aloitetaan asian purkaminen kotouttamislaista: Laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta (13 §) määritellään kotoutumistuen saamisen edellytykset. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumistukeen, jos:
1) maahanmuuttaja on taloudellisen tuen tarpeessa siten kuin asiasta säädetään työmarkkinatuesta annetussa laissa ja toimeentulotuesta annetussa laissa; sekä
2) maahanmuuttaja noudattaa kotoutumissuunnitelmaansa ottaen huomioon, mitä 15 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan enintään kolme vuotta maahanmuuttajan ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä (eli turvapaikkaprosessiin kulunutta aikaa ei luonnollisesti lasketa mukaan). Kotouttamislain mukainen kotouttamisaika on tavallisesti kolme vuotta, mutta mm. terveydellisistä syistä (esim. vaikea traumatausta ja psyykkistä oireilua) sitä voidaan pidentää enimmillään viiteen vuoteen.

Työvoimatoimisto ottaa nuoren asiakkaakseen ja kotouttamistoimien ja -tuen piiriin sitten, kun hän on työtön työnhakija. Jos siis nuori on peruskoulussa tai suorittamassa jotain muuta opiskelua, hän ei ole työtön eikä oikeutettu kotouttamistukeen. Vasta opiskelun päätyttyä voi ilmoittautua työvoimatoimistoon. Keskiasteen koulutuksessa olevalla nuorella on mahdollisuus hakea opintotukea.

Lastensuojelulain mukaan sijoitetulla lapsella on oikeus käyttövaroihin, mikä on määritelty kunnan ja perhehoitajan välisessä toimeksiantosopimuksessa. Perhehoitaja vastaa siitä että lapsi tai nuori saa käyttövarat käyttöönsä. Tästä ei liene kuitenkaan varsinaisesti kyse ko. tapauksessa.

Jos lastensuojelulain 37§:n mukainen avohuollon tukitoimena tapahtunut sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta, nuorella on sijoituksen päätyttyä oikeus jälkihuoltoon (75§) kunnes täyttää 21 vuotta. Jälkihuolto on subjektiivinen oikeus. Se sisältää taloudellista, sosiaalista ym. tarpeelliseksi katsottavaa tukea. Jälkihuollon yksilöllisen tarpeen arvioinnista vastaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ko. nuoren sijoitus kuitenkin ilmeisesti jatkuu ja jälkihuolto tulee kyseeseen vasta myöhemmin nuoren täytettyä 18 vuotta.

Lastensuojelulain mukaan huostaanotetulla on siis oikeus käyttövaroihin, mutta jos varallisuutta kertyy enemmän esim. kotouttamistuesta, se voidaan lain mukaan kerätä säästötilille itsenäistymisvaroiksi esim. jälkihuollon päättymisen jälkeen annettavaksi. Huomioitavaa on, että maahan alaikäisinä ilman huoltajaa tulleita nuoria ei automaattisesti oteta huostaan ja sijoiteta lastensuojelun perusteella. Monet asuvat perheryhmäkodeissa ja heidän ohjauksensa varojen käytöstä riippuu näistä laitoksista ja käytännöt voivat olla hyvinkin erilaisia eri kunnissa.

Tilanne pitää kartoittaa yhdessä nuoren sosiaalityöntekijän kanssa, laatia asiakkaalle kotoutumissuunnitelma ja sopia siinä sekä taloudellisesta että muusta yksilöllisestä tuesta.

Maahanmuuttajien konsulttiryhmä, Virpi Tolonen

Kysymyksen käsittelyyn ovat osallistuneet Merja Anis ja Eeva-Liisa Helin sekä ryhmän ulkopuolisena asiantuntijana Härmälän perheryhmäkodin sosiaalityöntekijä Päivikki Tähti (Tampere).