Kysymys:

Vammainen henkilö asuu pienkerrostalon toisessa kerroksessa. Talossa on kaksi asuntoa, toinen alakerrassa, toinen yläkerrassa. Ulko-oven edessä on portaita ja luiskan rakentaminen on teknisesti mahdollista, jolloin luiskan pituudeksi on arvioitu n. 10 metriä. Sisällä on ensin neljä porras-askelmaa ennen kuin pääsee varsinaiseen asuinkerrokseen. Vammainen henkilö asuu taas talon toisessa kerroksessa ja hakee kunnalta korvausta talon ulkopuolelle rakennettavan hissin hankintaan. Sisälle voi teknisesti sopia kaidehissi/porrasnostin, mutta niitä tarvitaan kaksi: toinen 1. ja 2.-kerrosten väliin (19 porras-askelmaa) ja toinen heti ulko-oven jälkeen. Luiskaa ei tarvita, jos ns. pystyhissi rakennetaan talon ulkopuolelle. Onko kunnan korvattava em. laite vammaiselle henkilölle vai onko tämä talo ns. kerrostalo, johon he voivat hakea valtiolta korvausta hissin hankintaan? Vielä ei ole laskettu, onko kaksi porrashissiä + luiska kalliimpi tai edullisempi vaihtoehto kuin hissi talon ulkopuolella.

Vastaus:

Vaikeavammaiselle välttämättömien asunnonmuutostöiden kohtuulliset kulut korvataan

Vammaispalvelulain 9 § 2 momentin mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kysymyksessä ei kyseenalaistettu tätä velvollisuutta, eikä myöskään kunnan korvausvelvollisuutta kerroksissa kulun esteiden poistamiseksi.

Kunta ratkaisee

Vammaispalvelulaissa todetaan, että kunta korvaa kohtuulliset kustannukset asunnonmuutostöistä. Tärkeintä on päättää se, mitä muutostöitä vammainen tarvitsee ja mitkä muutostyöt kunta aikoo korvata. Kunta vastaa aina viime kädessä siitä, että tarpeelliset muutostyöt tehdään.

Kunnan ratkaisuvallassa on, tehdäänkö luiskat ja myönnetäänkö kiipijä vai asennetaanko asiakkaan toivomuksen mukaisesti hissi. Oleellisinta kunnan ratkaisussa lienee tässä tapauksessa kustannukset, sillä kysymyksen perusteella ymmärsimme, että luiska- ja kaidehissijärjestelyinkin vammaisen liikkuminen olisi kohtuudella mahdollista. Ratkaisuista tulisi hankkia kustannusarvio tai tarjoukset päätöksen pohjaksi. Perusteltua on siis päätyä korvaamaan edullisimman ratkaisun kulut. Vammaisen henkilön kanssa tulee myös sopia siitä, että mikäli hän yksin tai yhdessä taloyhtiön kanssa päätyy toteuttamaan muun kuin päätöksessä mainitsemanne ratkaisun, hän saa siihen kohtuulliseksi katsomanne ratkaisun kustannukset esimerkiksi jälkikäteen, kun ratkaisu on toteutettu.

Lupamenettely

Kysymyksestä päättelimme, että taloyhtiö on niin pieni, että rakennettavaa hissiä käyttäisi vain kyseinen vammainen henkilö perheineen. Kysymyksestä ei käy ilmi, asuuko henkilö omistusasunnossa vai vuokra-asunnossa, asia vaikuttaa siihen, onko hänellä itsellään äänivaltaa taloyhtiössä. Käsityksemme on, että asunnonmuutostöihin tarvitaan taloyhtiön lupa sekä mahdollisesti rakennuslupa yms., joita vain taloyhtiö tai sen valtuuttama taho voi hankkia. Siksi ehdotamme, että taloyhtiön virallisen edustajan kanssa asiasta neuvotellaan. Ratkaistava on myös se, onko taloyhtiöllä rakennuttajan rooli hankkeessa.

Muutostyön toteuttaja

Mikäli kunta tekee tai teettää muutostyöt, kunta vastaa siitä, että tarpeelliset muutostyöt tehdään. Tässä tapauksessa vastuu töiden kilpailuttamisesta ja teettämisestä ja myös niiden kustannuksista on myös kunnalla. Kunnan ja mahdollisen urakoitsijan välillä on sopimus, josta osapuolet vastaavat normaalein sopimusoikeuden periaattein. Mikäli vammainen itse tai tässä tapauksessa taloyhtiö tekee/teettää muutostyöt, kunta korvaa rahana muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Vammainen henkilö tilatessaan työn on siten myös tietoinen kunnan maksamasta osuudesta ja voi omalla vastuullaan esimerkiksi tilata lisätöitä, joita remontoinnin yhteydessä ehkä halutaan toteuttaa. Mikäli vammainen henkilö ostaa työsuorituksen elinkeinonharjoittajalta, on vammainen tällöin kuluttajan roolissa ja kuluttajansuoja turvaa tilausta. Kuluttaja-asema suojaa vammaista varsin hyvin mahdollisissa virhetilanteissa.
Lopuksi karkea yksinkertaistus: se joka maksaa, se myös kilpailuttaa, tilaa ja vastaa myös kustannuksista. Kaikki toimivat lähtökohtaisesti omissa nimissään sitoumuksia tehdessään. Tilaaja vastaa tilauksesta (vastaa maksusta), tarjouksenantaja vastaa tarjouksesta, urakoitsija vastaa sopimuksenmukaisesta työsuorituksesta.

Erityisryhmien asumisen konsulttiryhmä
Vastauksen laadintaan osallistuivat Tuula Luoma, Merja Marjamäki ja Raija Mansikkamäki