Kysymys:

Asiakas hakee asuntoon kerrosten väliin asennettavaa hissiä. Käsillä on kunnan näkökulmasta kaksi vaihtoehtoa: joko erillisen hissikuilun rakentaminen asunnon sivuseinustalle ja kerrosten välisen hissin asentaminen siten, että käynti 2. kerroksessa olevaan asuinkerrokseen olisi yläkerran terassin kautta taikka toisena vaihtoehtona asunnon alakerrassa olevan autotallin kautta hissin rakentaminen toiseen kerrokseen asunnon lattia puhkaisemalla. Asunnon 2. kerroksen lattiassa siinä kohdassa, jossa hissikuilu puhkaisisi asunnon lattian, on asennettuna lattialämmitys.

Miten asiaa tulisi arvioida kunnan velvoitteiden näkökulmasta? Jos hissin rakentaminen kerrosten välille on teknisesti mahdollista autotallin kautta puhkaisemalla hissikuilua varten aukko asunnon lattiaan, voiko kunta toteuttaa sen vaihtoehdon, koska vaihtoehto turvaisi kuitenkin VPL 1 §:n mukaisen tavoitteen: "Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä", vaikkakin asunnon mukavuustekijänä oleva lattialämmitys poistuisi tuolloin asukkaiden käytöstä?

Onko kunnissa sovellettu sellaista käytäntöä, että on tehty päätös halvemman vaihtoehdon mukaisesta korvauksesta, jos se on ollut teknisesti mahdollista toteuttaa, ja asiakas on sitten omalla kustannuksellaan saanut toteuttaa haluamansa vaihtoehdon, mikäli ei ole ollut tyytyväinen kunnan päätökseen? Liittykö tällaiseen "maksusitoumus-tyyppiseen" päätökseen jotain erityispiirteitä, joita kunnan tulisi huomioida esimerkiksi vastuukysymysten osalta? Onko kunnalla velvollisuus sitoutua lisäksi siihen, että hissin tarpeen päättyessä asunto saatetaan kunnan kustannuksella siihen pisteeseen, missä se oli ennen hissin asentamista siihen, eli että kunta olisi velvoitettu tällaisessa tapauksessa hissin tarpeen loppuessa asentamaan asunnon lattiaan lattialämmityksen uudelleen?  
 

Vastaus:

Kunnalla on oikeus päättää järjestämistapa

Kunnalla on oikeus päättää asunnonmuutostyön/palvelun järjestämistavasta sekä kustannusten kohtuullisuudesta. Tapauksessanne voitte päättää siitä, kumpi vaihtoehto hissin rakentamisen suhteen toteutetaan. VP-lain hengen mukaisesti tulee ratkaisua tehdessä painottaa asiakkaan etua. Ratkaisua tehdessänne on hyvä keskustella ja neuvotella asiakkaan kanssa.

Jos saavutatte edullisemmalla kustannustasolla tavoitteenne asiakkaan mahdollisuuden liikkua kotonaan ja hänen välttämättömän suoriutumisen turvaaminen omassa kodissaan, voitte sen ratkaisun valita.

Käsityksemme on, että edullisuusvertailu on arkipäivää vammaispalvelutyössä. Päätöksistä ei ole kuitenkaan saatavissa mitään tilastotietoja, joten emme pysty kertomaan teille kuntien yleisiä ratkaisuja. 

Asiakas voi tehdä toisin

Mikäli päätöksen saatuaan asiakas kuitenkin haluaa toteuttaa kalliimman vaihtoehdon, on se mahdollista, mutta silloin hänelle jää itselleen maksettavaksi kustannusten erotus. Viittaamme tässä mm. KHO:n ratkaisuun 18.3.1992 T 999.

Asunnon toimivuus ennen ja jälkeen

Lähtökohtaisesti käsityksemme on, että muutostöitä tehtäessä asunnon toiminnan tulee säilyä periaatteessa entisellä tasolla. Käsityksemme siis on, ettei lattialämmitystä voi poistaa muutostöitä tehtäessä, ellei asiakas tähän nimenomaisesti erikseen suostu.
 

Ennallistaminen

Kun kunta on VPL:n mukaisesti tehnyt muutostyöt ja/tai antanut laitteita korvauksetta asiakkaan käyttöön (lyhyt ja pitkäaikaislainat), vastaa kunta asennusvaiheessa kaikista asennus-, huolto-, ja vakuutuskustannuksista. Kunta vastaa laitteen poisviennistä, kun tarve lakkaa, samoin kunnan tulee vastata kaikista kuluista, jotka aiheutuvat asunnon saattamisesta alkuperäiseen kuntoon, tämä koskee myös lattialämmitystä jos se on voitu asiakkaan suostumuksella väliaikaisesti poistaa käytöstä.

Erityisryhmien asumisen konsulttiryhmä
Vastauksen laadintaan osallistuivat
Merja Marjamäki
Ilona Toljamo
Raija Mansikkamäki