KYSYMYS:
Mitä kaikkea palvelua mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun tulee ja toisaalta mitä se saa sisältää? Palvelujen tulee olla kuntouttavia. Mitä hoito/kuntoutuspalveluja palvelu (sosiaalipalveluna) toteuttavana saa sisältää? Ovatko esim. rentoutushoidot, korva-akupunktio, taideterapiat, logoterapia, psykoterapiat eri muodoissaan, fysioterapia sekä toimintaterapia hoito- ja kuntoutusmenetelmiä, joita saadaan käyttää käyttäjäasiakkaan ja palvelun tuottajan välisellä sopimuksella? Nyt on ajankohtaista miettiä positiivisia kokemuksia tuottaneen korva-akupunktion käyttöä.
VASTAUS:
Asumispalvelu on asumispalvelua ja kuntoutus on kuntoutusta.
Mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalveluista asumispalvelun tulee olla yleisesti ottaen kuntouttavaa, ts. siihen liittyvillä toimilla tulee olla kuntouttava vaikutus (vertaa kuntouttava työote).
Kuntoutus, asumispalvelusta erillisenä toimintana, liittyy säädöksissä Kelan ym. määrittämiin, erikseen tuettaviin palveluihin kuten kysymyksessä mainitsemaanne psykoterapiaan. Näihin esim. Kela myöntää hakemuksesta harkinnanvaraista kuntoutustukea, mikä on tietysti käyttäjäasiakkaalle ostetusta asumispalvelusta erillinen asia.
(Kuntoutuskäsitteen määrittelystä laajemmin, ks. Salmi 2006: Asumalla Kuntoon, luku 3, erit. s. 33-39; saatavilla Verkossa, pdf 0,5 MB: http://www.aspa.fi/files/327/asumalla_kuntoon_verkko.pdf).
Asumispalvelun sisältö ja luvat
Tiedustelette, ovatko taideterapiat, psykoterapia ym. hoito- tai kuntoutusmenetelmiä, joita saadaan käyttää käyttäjäasiakkaan ja palveluntuottajan välisellä sopimuksella. Asumispalvelun maksajakunnan kannalta lienee olennaista, onko näitä erityispalveluita sisällytetty kunnan ja palveluntuottajan väliseen ostosopimukseen; yleensä näin ei ole. Kunnat eivät sanele yleensä yksiselitteisesti mitä toimia asumispalvelun tulee sisältää.
Yleensä kyse on asumisesta ja asumista tukevasta palvelusta, jonka määrä voi vaihdella yksittäisistä tapaamisista ympärivuorokautisesti läsnä olevaan hoivaan ja valvontaan. Käsityksemme on, että kuntaviranomaiset pyrkivät karsimaan ostopalvelusopimuksissaan kuntoutukseen tai sairaanhoitoon liittyvät toimet erillisiksi sosiaalipalveluista. Asumispalvelujen tilaajalle/maksajalle ei haluta syntyvän sopimusoikeudellista velvollisuutta kustantaa kysymyksessä luetellun kaltaisia, erityisiä kuntoutus- tai hoitotoimenpiteitä.
Ympärivuorokautisen asumispalvelun tuottajat tarvitsevat toimintaansa luvan. Terveydenhuoltopalvelujen tuottaminen vaatii erilliset luvat.
Ekstraa saa antaa, jos on varoja
Mikäli palveluntuottaja on onnistunut sopimaan kunnan kanssa niin hyvän palvelumaksun, että sillä on mahdollisuuksia tarjota asiakkaalleen erikoispalveluja veloittamatta siitä asiakasta, silloin palveluntuottaja voi antaa nämä palvelut. Aina tulee huolehtia palvelujen laillisuudesta, esim. laillistetuista työntekijöistä ja siitä, että palveluntuottajalla on juridinen oikeus ja lupa tuottaa myös terveyspalveluja.
Käyttäjäasiakkaan kanssa voi sopia tietyin ehdoin
Palveluntuottaja voi erikseen sopia asiakkaan kanssa erilaisista palveluista, joiden kustannusvastuun asiakas itse ottaa. Tällaisessa tilanteessa parasta olisi, että käyttäjä olisi itse suunnittelemassa omia palveluitaan ja saisi valita mahdollisista vaihtoehdoista itselle sopivat. Tilanteessa tulee ottaa huomioon käyttäjäasiakkaan oikeustoimikelpoisuus ja palveujen lääketieteelliset ja muut kriteerit, joiden perusteella turvataan mm. asiakkaalle asianmukaiset oikeudet saada esim. kela-korvaukset. Asiakkaan taloudellinen kyky maksaa erityispalveluista vaihtelee ja asiakkaalla tuleekin myös näistä syistä olla oikeus kieltäytyä palveluista.
Mikäli käyttäjäasiakas ja palveluntuottaja keskenään järjestävät asiakkaalle erityisiä kuntoutus- tai hoitotoimia siten, että kustannukset hoidetaan muuten, kuin asumispalveluja ostavan kunnan toimesta, niin kunta ei myöskään voi näiden palvelujen tuottamista kieltää, mikäli ne ovat lain mukaisia ja asiakkaan kanssa juridisesti pätevästi sovittuja.
Erityisryhmien asumisen konsulttiryhmä
Vastauksen laadintaan osallistuivat Tuula Luoma, Vesa Salmi, Terhi Toikkanen, Ilona Toljamo sekä Raija Mansikkamäki.