Kysymys

Perhehoidossa olevalle henkilölle haetaan epilepsiahälytintä. Kehitysvamma ja epilepsia sairauksina, asuu perhekodissa. Asiakkaan huone sijaitsee fyysisesti kaukana perhekodin "vanhempien" makuuhuoneesta, yöllisiä epilepsiakohtauksia ei pahimmassa tapauksessa kuulla. Epilepsiahälytintä haetaan vammaispalveluista. Onko tämä myönnettävä vai ei, ja perusteluja tarvitaan molempiin? Mikä on yleensä käytäntö?

Vastaus

Tietojemme mukaan kunnat ovat myöntäneet epilepsiahälytintä kahdella tavalla: toisissa kunnissa epilepsiahälytin kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin ja siten terveydenhuollon myönnettäväksi. Toisissa kunnissa niitä on myönnetty myös sosiaalitoimesta asumiseen liittyen. Päätöksistä ei ole kuitenkaan saatavissa mitään tilastotietoja, joten emme pysty kertomaan teille luotettavasti ja yksiselitteisesti kuntien yleisiä ratkaisuja. Ennen päätöksentekoa teidän lienee ensiksikin syytä selvittää alueenne käytäntö, kumman hallintokunnan toimialueeseen epilepsiahälytin kuuluu.

Palvelutoiminnan rajat:

Tapauksessanne siis haetaan perhekodissa asuvalle asiakkaalle "apuvälinettä" turvallisuuden lisäämiseksi. Tässä tilanteessa tulee selvittää, hankkiiko kunta perhekodilta asumispalvelun johon katsoo sisältyvän valvonnan 24h/vrk. Epilepsiahälytin toimii ehkä enemmän työntekijöiden työn "helpottajana" eikä sen hankinta johdu ensisijaisesti asiakkaan tarpeesta. Pitää siis myös selvittää perhekodin ja kunnan välisen sopimuksen sisältö ja sen asettamat velvoitteet perhekodille. Pääsääntöisesti on palveluntuottajan asia miettiä, miten palvelu käytännössä toteutetaan ja millaisia "välineitä" käytetään.
  

Palveluasumisen kokonaisuus:

Osaltaan myös se, minkä lain mukaan asiakas on sijoitettu perhekotiin vaikuttaa ratkaisuun. Jos sijoitus on kehitysvammalain tai vammaispalvelulain mukainen, voisi käsityksemme mukaan taustalla siis olla palveluasuminen, johon hälytin saatettaisiin kytkeä. Päätöstä tehtäessä tulee painottaa kunnan vastuuta järjestää asiakkaalleen sellainen palvelu apuvälineineen, joka takaa hyvän asiakkaan tarpeesta lähtevän mahdollisimman turvallisen palvelukokonaisuuden. Yhden näkökulman muodostavat myös vastuukysymykset.

Epilepsiakohtauksiin saattaa liittyä esim. pahoinvointia, mahdollinen loukkaantumisvaara yms. Voidaanko koko vastuu siirtää perhekodille vedoten palvelusopimukseen, vai tulisiko asiakkaan turvallisuutta lisätä hälyttimellä. Voitte pohtia myös sitä, tarvitseeko asiakkaanne valvontaa tai hoitoa ja mihin sillä pyritään tai onko toisaalta kyseessä itsenäisyys, jonka väline asiakkaalle tuo. Vpl.n tarkoituksena on nimenomaisesti ihmisen itsenäisyyden tukeminen.

Yksilöllisen tarpeen mukainen ratkaisu:

Asiakkaanne hyvin tuntevana sosiaalityöntekijänä voitte huomioida kaikki asiakkaanne yksilölliset ominaisuudet ja asiakkaanne tilanteen yhtäaikaisesti perhekodin hoitosopimuksen sisällön kanssa. Asiat tulisi viime kädessä ratkaista asiakkaan edun mukaisesti.

Päätöstä tehdessänne voitte myös painottaa perhehoidon jatkuvuutta sekä perhekodin vanhempien jaksamista ja huomioida nämäkin seikat hankinnan kokonaisuutta harkitessanne ja arvioidessanne asiakkaan etua. Onhan asiakkaan edun mukaista, että asuminen perhekodissa on mahdollisimman itsenäistä ja toisaalta turvallista sekä mahdollista mahdollisimman pitkäkestoista.
 

Erityisryhmien asumisen konsulttiryhmä

Vastauksen laadintaan osallistuivat
Tuula Luoma
Terhi Toikkanen
Ilona Toljamo
Raija Mansikkamäki