Kysymys

Kysymys koskee valoyliherkkyyttä (vitiligo) sairastavan henkilön hakemusta auringonsuojakalvoihin kodin ja auton ikkunoihin. Onko kyseessä asuntoon kuuluva väline tai laite vai asunnonmuutostyö, tuleeko kustannukset korvata osittain vai kokonaan? Tuleeko päätöksenteossa huomioida vuodenaikoihin liittyvä valon määrä ja siten oireiden osin kausittainen ilmeneminen?

Ulkona liikkuessaan asiakas suojaa ihonsa pitkähihaisin paidoin ja pitkälahkeisin housuin, leveälierisin hatuin, aurinkolasein ja välttää suoraa altistusta auringon uv-säteilylle. Käytännössä asiakas välttää ulkoilua aurinkoisilla keleillä ja pysyttelee sisätiloissa. Suojaa ihoaan aurinkosuojavoitein heti yöunilta herättyään, myös sisätiloissa oleskellessaan. Ulkoilu ja automatkat asiakas harkitsee sään mukaan halutessaan välttyä voimakkailta ihoreaktioilta. Pilvisellä ja sateisella säällä ihoreaktiot jäävät vähäisiksi, talvisin pimeän ajalla oireita on vähänlaisesti, eikä valoherkkyyden takia tule erityistä rajoitetta esimerkiksi ulkona liikkumiselle. Miten päätöksenteossa tulee huomioida tieliikennelain rajoitus tuulilasin teippauksesta?

Vastaus

Kysymyksenne koski valoyliherkkyyttä sairastavan henkilön hakemusta auringonsuojakalvoihin kodin ja auton ikkunoihin.

Asuntoon kuuluva väline tai laite

Ryhmämme käsityksen mukaan irralliset auringonsuojakalvot ovat asiakkaallenne välttämätön asuntoon kuuluva väline tai laite. Kalvot ovat tietojemme mukaan irrallisia ja kerta-asennettavia. Niitä ei voi kuitenkaan käyttää uudelleen. Asiakkaanne on vaikeavammainen. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi ihon suojaus on välttämätöntä ja tarve on jatkuvaa. Tämä perusteella ryhmämme suosittelee, että myönnätte asiakkaallenne auringonsuojakalvot omaksi ja korvaatte niistä asuntoon kuuluvana välineenä kohtuulliset kustannukset. Kunnalla on asuntoon kuuluvien välineiden osalta sitova, määrärahoista riippumaton järjestämisvastuu. Sillä seikalla, että kalvoja ei ehkä tarvita jokaisena vuoden päivänä ei ole asiassa merkitystä. Kalvojen kertakäyttöisyyden vuoksi ei ole perusteltua pitää niitä kunnan omaisuutena ja antaa niitä asiakkaalle vain käytettäväksi.
 

Auton lisävaruste

Kysytte myös auton ikkunoihin tehtävien auringonsuojakalvojen korvaamisesta. Ryhmässämme ei ole erityisasiantuntemusta autoihin liittyvissä avustusasioissa, vastaamme yleisen tietämyksemme varassa.

Vakiomalliseen autoon tehtävät vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan kunnan määrärahojen sallimissa rajoissa. Auringonsuojakalvot ikkunoissa ovat kuvauksenne perusteella asiakkaallenne välttämättömät, jotta hän ylipäätään voi käyttää aurinkoisella säällä autoa, siksi ne mielestämme kuuluvat hänen kohdallaan korvattaviin auton lisävarusteisiin.

Autojen ikkunat voivat olla jo tehtaalla asennettuina tummennettuja, tuolloin voi tummennusta olla myös etulasissa. Nämä eivät ole vakiomallisten autojen varusteita, vaan yleensä uuteen autoon tilattavia lisävarusteita.

Tietojemme mukaan ei autoja koskevien määräysten mukaan auton tuulilasiin, eikä etusivuikkunoihin saa jälkiasennuksena laittaa mitään teippauksia.

Käytännössä käsittääksemme teippaukset ovat tapauksessanne mahdollisia vain vanhan auton takaikkunoihin ja siten mahdollistavat asiakkaallenne aurinkoisella säällä takaistuimilla matkustamista. Koska avustus on määrärahasidonnainen voitte pohtia kustannusten kannalta myös asennusvaihtoehtoja: niitä on itse tehtävästä asennuksesta erilaisten yrittäjien toteuttamiin vaihtoehtoihin, kustannukset siis vaihtelevat huomattavasti.

Olennaista on toimia määrärahasidonnaisten palvelujen kyseessä ollen siten, että otetaan huomioon kunnan järjestämisvelvollisuus, kohdellaan kunnan asukkaita tasa-arvoisesti ja toimitaan edellä olevat huomioiden myös mahdollisten kunnan määrärahan kohdentamista koskevien päätösten mukaan.
 
Erityisryhmien asumisen konsulttiryhmä
Tuula Luoma
Merja Marjamäki
Raija Mansikkamäki