Kysymys
Kyseessä on 4 lapsen yksinhuoltajaäiti, joka sairastaa vakavaa sairautta. Hänellä on yhteishuoltajuus kahden lapsen kanssa ja toinen huoltaja (isä) on ollut kerran kutsuttuna asiakassuunnitelmapalaverissa, toisen kerran huoltajaäiti ei halunnut että lasten isä tulee, koska palaveriin oli ajateltu osallistuvan myös hänen omat vanhempansa eli näiden lasten isovanhemmat. Äiti ei siis halunnut eikä halunne että seuraavaankaan tulisi tämä joukko koolle yhtaikaa. Äiti haluaisi että paikalla ovat vain hän, lapset, terapeutti ja minä, vaikka isommalla joukolla pitämäni asiakassuunnitelmaneuvottelu vuonna 2009 ei mitenkään "ryöstäytynyt"käsistä, mutta toi esille monia asioita joiden valossa on ollut hyvä edetä.
Tämän huoltajaisän olosuhteet toisella paikkakunnalla ovat kunnossa, mutta hän on monista asioista eri mieltä ex-puolisonsa kanssa. Lasten tapaamiskäynnit isän luona ovat onnistuneet äidin kertoman mukaan hyvin ja näin voi olettaakin koska huoltajaisä ei ole valittanut mistään. Näiden lasten iät ovat: tyttö 8v, poika 10v.
Kahdesta toisesta lapsesta ( eri sukupuolta olevat kaksoset, kohta 4 v) äidillä on yksinhuoltajuus, lasten isän kanssa hän on tekemisissä ja lapset tapaavat isäänsä äidin/lasten kotona ja saavat tavata kun isä on selvä. Kaksoset ovat myös äidin isovanhemmilla usein ja he pitävät hyvää huolta lapsista. Äidin kertoman mukaan hänen kuollessaan isovanhemmat ottaisivat nämä kaksoset kasvattaakseen.
Äidillä on terapeutti ja lasten tilanne on hyvä nyt.
Miten olisi viisasta koota joukko verkostopalaveriin, voisiko äidin vanhemmat ja ja toisten lasten huoltajaisä olla eri aikaan, kuten äiti toivoo? Kuinka paljon äidin mahdollista menehtymistä tulisi ennakoida lastensuojelun asiakassuunnitelmassa? Miten neuvoa äitiä asian kanssa?
Esille otettavaksi tulee myös perheen/yksinhuoltajaäidin taloudellinen tukeminen. Vain vaateavustusta ja lasten harrastusmenoihin hän on saanut taloudellista tukea, toimeentuloesta hän saa aina hylkyjä ( puista, sähköstä, terveydenhuollon menoista jne, koska sosiaaliturvatulot yksinhuoltajaäidillä enemmän kuin toimeentulotukinormi eli vajetta ei synny, hän on selvinnyt vuokrista vaikka yhteydenottoja vuokrananatajan taholta lastensuojeluun heti kun vuokra ollut myöhässä. Taloudellinen tukeminen jää yksin lastensuojelulle koska tulosalueena toimeentulotuki käsitellään aikuissosiaalityössä ja se toimii sitten näin lapsiperheidenkin kohdalla.
Entä kuinka paljon lastensuojelulla on oikeus saada tietoa terapeutin kanssa esiin tulleista asioista? Nyt on sovittu että terapeutin pitää ilmoittaa suuremmista huolenaiheista ja näin on toiminut hyvin. Voisiko mielestänne terapeutti osallistua asiakassuunnitelman tarkistusneuvotteluun, koska minulla ei ole muuta työparia työvoimatilanteen vuoksi eikä juuri kukaan työkaveri tunne perheen tilannetta niin hyvin kuin minä, ja terapeutti tuntee erittäin hyvin.
Kuinka paljon asiakassuunnitelmassa tulisi ennakoida tapahtumia jos niistä on tietoa ja olisiko se lasten kannalta hyvä asia?
Vastaus
Kun lastensuojelussa on tieto perheen huoltajan vakavasta, mahdollisesti kuolemaan johtavasta sairaudesta, asiaa on ennakoitava ja laadittava suunnitelma tulevan varalle. Äidin kanssa on hyvä keskustella sairaudesta sekä äidin hoitamisen, että lasten tulevaisuuden turvaamisen takia. Kuinka vakava tilanne on? Saako äiti asianmukaista lääketieteellistä hoitoa? Minkälainen ennuste sairaudella on? Tarvitsette riittävästi tietoa asiantilasta, jotta kykenette auttamaan lapsia ja perhettä. Äidiltä voi kysyä asiasta ja hänen luvallaan voitte konsultoida hoitavaa lääkäriä. Tarvinnette äidin kanssa kahdenkeskisiä keskusteluja. Samalla voitte valmentaa äitiä verkostotapaamiseen. Äidin sairaudesta on syytä keskustella myös lasten sekä lasten isien ja muiden läheisten henkilöiden kanssa.
Suosittelemme että järjestätte verkostotapaamisen (esimerkiksi läheisneuvonpito), johon kutsutte kaikki asianosaiset, jolloin lapset ja lasten läheiset saavat samanaikaisesti keskustella asiasta ja yhdessä suunnitella tulevaisuutta. Perheinterventio voisi soveltua myös menetelmäksi tähän tilanteeseen. Ette voi sivuuttaa sen tiedon käsittelyä, että lasten äitiä uhkaa menehtyminen. Lastensuojelun asiakassuunnitelma on tulevaisuuteen suuntaava. Työpari olisi hyvä olla tällaisessa tilanteessa. Äidin terapeutti voi osallistua asiakassuunnitelmapalaveriin työparinanne harkintansa mukaisesti. Äidin ja terapeutin väliset keskustelut ovat luottamuksellisia. Äidin luvalla voitte keskustella terapeutin kanssa lapsiin liittyvistä huolenaiheista.
Lapsia ei voi testamentata. Huoltajana äiti voi kuitenkin laatia huoltotestamentin, jossa ilmaisee mielipiteensä lastensa huollosta, mikäli hän kuolee. Tahdonilmaisulla on erityistä merkitystä tilanteissa, jos lapset menettävät molemmat vanhempansa tai jos lapsen ja etävanhemman väliltä puuttuu yhteydenpito. Huoltotestamentin määräys ei sido viranomaisia eikä tuomioistuinta, mutta se otetaan huomioon ratkaisua tehtäessä ja usein huoltotestamenttia noudatetaan, mikäli valittu henkilö on huoltajaksi sopiva. Tämän vuoksi asiakirja kannattaa laatia huolella todistajanvakuutuksineen. Sosiaalitoimella ei ole velvollisuutta avustaa huoltotestamentin tekemisessä, mutta äitiä on hyvä informoida asiasta. Äidin tahdonilmaisu tulee kirjata asiakaskertomukseen, jos hän sen työntekijälle vakain mielin ilmaisee.
Tässä tapauksessa kaikilla lapsilla on kuitenkin olemassa isät. Isien kanssa on keskusteltava lasten tulevaisuudesta. Ensisijaisesti lasten vanhemmat ovat lastensa huoltajia. Viimekädessä lasten huollosta päättää tuomioistuin. Jos äiti kuolee, toinen huoltaja (=isä) päättää missä lapset asuvat. Pienemmät lapset jäisivät äidin kuollessa vaille virallista huoltajaa, jolloin sosiaalitoimella on velvollisuus neuvotella lapsille läheisten henkilöiden kanssa ja tarvittaessa tehdä hakemus käräjäoikeudelle huoltajan määräämisestä. Sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö voi myös laittaa hakemuksen vireille. Isillä voidaan ajatella olevan ensisijainen oikeus (ja velvollisuus) huoltoon, mutta ratkaisu ei saa olla lasten edun vastainen.
Äidin kanssa on hyvä käsitellä myös sitä, minkälaisia kuvia hän haluaa lasten mielissä isistä elävän. Tapahtuupa tulevaisuudessa lasten asumisten ja huoltajuuksien osalta mitä tahansa, on selvää, että suhteilla isiin on lasten hyvinvoinnille merkitystä. Lain mukaan lähivanhemman tehtävänä on edistää lasten suhdetta etävanhempiin. Samoin lastensuojelussa on huolehdittava siitä, että isien kanssa neuvotellaan ja suunnitellaan lasten tulevaisuutta yhtä intensiivisesti kuin äitienkin. Kun pidätte palaveria lasten asioissa (esimerkiksi asiakassuunnitelman tarkistustilaisuus), molemmat vanhemmat tulee kutsua palaveriin.
Lastensuojelun avohuollon yksi tukimuoto on tarpeen mukainen taloudellinen tuki. Toimitte aivan oikein kun huomioitte perheen taloudellisen tukemisen harkintanne mukaisesti vaikka normipohjainen toimeentulotuki laskettaisiinkin toisesta kunnan tulosyksiköstä.
Toivottavasti pohdinnastamme on hyötyä vaikeassa asiakastilanteessa. Toivomme teille rohkeutta vaikeiden asioiden puheeksiottamiseen. Asianosaiset ovat kiitollisia, kun viranomaiset tarttuvat asiaan ajoissa ja auttavat eteenpäin.
Lastensuojelun avohuollon konsulttiryhmä. Kysymysten pohdintaan osallistuivat Päivi Sinko, Merja Saukkoriipi ja Anne Kujala. Vastauksen kirjoitti Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.