Koostettu kysymys:

Vanhuksen omainen, jonka äiti asuu kuntayhtymän ylläpitämässä palvelukodissa, on pyytänyt selvittämään toimiiko kaupunki oikein periessään ateriamaksun niiltä päiviltä, jolloin heidän äitinsä on kotilomalla. Kotilomat ovat ennakolta sovittuja ja varattuja. Kuntayhtymä maksaa ateriapalvelun tuottajalle toteutuneiden aterioiden mukaisesti. Niillä asiakkailla, joilla palvelupaketti: Jos asiakas menee laitokseen, niin silloin ei laskuteta. Jos asiakas on lomalla tai vierailulla, niin laskutetaan paketin sisällön mukaan viideltä päivältä ja jos poissaolo jatkuu palvelumaksua vähennetään. Eri asiakasryhmiä kohdellaan eri tavoin.

Vastaus:

Käytännöt maassamme vaihtelevat, koska palveluasumisesta ei ole toistaiseksi selkeää säädöstöä. Ryhmämme jäsenten kannanotoista käy ilmi, että pääsääntöisesti ateriamaksua ei peritä, jos lomat ovat ennakkoon sovittuja ja tiedotettuja ateriapalvelun tuottajalle. Hoidosta ja hoivasta peritään viisi päivää ja vuokra koko kuukaudelta.

Ryhmämme kanta on, että on epäoikeudenmukaista periä ateriamaksu, jos lomat ovat ennakkoon tiedossa ja tiedotettu.

STM:n asettama laaja-alainen työryhmä selvittää parhaillaan mm. ikäihmisten palveluasumisen asiakasmaksukäytäntöä

Eettistä ja muuta tiedotettavaa

Palveluasumisen kustannuksia on siirretty asiakkaan maksettavaksi verrattuna laitospalveluihin. Vaikka sillä on pyritty luomaan kodinomaisia palveluja, se on silti kunnille säästökohde ja käytännössä laitospalvelun luonteista. Normitus on jäänyt liikaa kuntien omien tulkintojen varaan, joten jälleen voi todeta, että kuntien erilaiset käytännöt eriarvoistavat kansalaisten palvelujen saantia ja sosiaaliturvaa. Maksuasetusten tulkinta pitäisi yhtenäistää eri palvelumuodoissa (kotihoito, palveluasuminen, laitospalvelut).

Olennaista tässä on ennakointi ja että asukkaan kotilomat on mainittu hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Tässäkin tarvittaisiin yhteisiä normeja, milloin on viimeistään ilmoitettava kotilomasta, jotta se voidaan huomioida. Nykyinen tietoteknologia mahdollistaa asiakaslähtöisen toiminnan tältäkin osin.

Jos karenssiajat ovat yhteydessä henkilöstön niukkuuteen ja siten asukaskohtaisen räätälöinnin riittämättömyyteen, ei siitä saa koitua kustannustaakkaa asukkaalle. Asiakaslähtöisyys edellyttää eettistä herkkyyttä haavoittuvassa asemassa olevien vanhusten elämäntilanteille.

Hyvän ja laadukkaan palvelun kannalta ruokapalveluyksiköiden koon mitoituksen ja toimintatavan tulee olla keskenään ristiriidattomia niin, ettei kustannustehokkuuden vaatimus siirry asiakkaan kannettavaksi.

Asiakkaan oikeuksia turvaa

- kotilomien ennakointi ja niiden kirjaaminen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jolloin vältytään maksamasta sellaista ruokapalvelua, jota ei ole edes käytetty
- asukkaalla oikeus maksaa vain niistä ateriapalveluista, joita hän todella käyttää
- normitettava, mihin mennessä ilmoitettava, ettei tiettynä aikana tarvitse ateriapalveluja
- satunnaiset kotilomat normitettava erikseen, niissä varmaan kohtuulliset karenssiajat ovat puollettavissa

Vanhustyön konsulttiryhmä.

Vastauksen antamiseen ovat osallistuneet Sirpa Andersson, Sinikka Hakonen, Vesa vainiomäki ja Aila Turkka