Kysymys:

Miten tulisi suhtautua yrittäjään, joka ei tule itsenäisesti toimeen yrittäjätoiminnalla saatavasta tulosta eikä kuitenkaan halua lopettaa kannattamatonta yritystoimintaa?

Minulla on asiakas, joka tekee töitä toiminimellä. Hänen alallaan töiden saanti on epävarmaa ja satunnaista. Asiakkaan vuositulot ovat tänä vuonna vain parisataa euroa. Työvoimahallinnon päätöksen mukaan hän ei ole oikeutettu saamaan työnhakijan asemaa ja etuuksia, koska hänellä on toiminimi.

Asiakas on tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka on tällä hetkellä menossa vakuutusoikeudessa. Asiakas haluaa pitää toiminimestä kiinni, koska se on ainoa mahdollisuus saada hänen alan töitä. Olemme tavanneet asiakkaan ja koettaneet keskustella muista vaihtoehdoista hänen tilanteessaan. Keski-ikäisenä asiakkaalla on työvuosia runsaasti jäljellä ja elämällä voisi olla hänelle paljonkin tarjottavaa. Hän elää vaatimattomasti ja tuntuu tyytyväiseltä tilanteeseensa. Muutoshalukkuutta ei tunnu löytyvän.

Asiakas on täysin toimeentulotuen varassa ja työvoimahallinnon tukitoimien ulottumattomissa. Miten asiaan pitäisi suhtautua?

Vastaus:

Yrittäjä aikuissosiaalityön asiakkaana
Yrittäjiä saattaa olla aikuissosiaalityön asiakkaana kunnasta riippuen melko paljonkin. Yrittäjien asioiden käsittely koetaan monesti vaikeaksi yrittäjien tulojen selvittämisen – tai juuri kysyjän esittämän seikan – kannattamattoman yritystoiminnan ja toiminimen ylläpitämisen vuoksi. Käsittelemme asiaa tässä ensin toimeentulotuen kannalta ja lopussa muun sosiaalityön kannalta.               

Toimeentulotuki
Toimeentulotukilaki ei ota kantaa erikseen yrittäjän toimeentulotuen määrittelyyn ja toimeentulotukiopas antaa vain ohjeellista neuvoa seuraavanlaisesti: "Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli yrittäjä saa tai hänellä on mahdollisuus saada yrityksestään esimerkiksi vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua. Lyhytaikaisesti tuen myöntäminen voi olla perusteltua muulloinkin.” Mitä sitten tarkoitetaan kyseisellä lyhytaikaisuudella? 

Yleisesti kunnissa oleva käytäntö yrittäjien toimeentulotuen myöntämisen kohdalla on järjestelyajan antaminen kannattamattoman yritystoiminnan lakkauttamiseksi. Järjestelyaika vaihtelee tavallisesti 4-6 kuukauteen. Tätä täytyy tietenkin harkita tapauskohtaisesti sen mukaan kuinka nopeasti voidaan olettaa yritystoiminnan purkamisen onnistuvan. Mikäli asiakas ei ole yritystoimintaa lakkauttanut sovitun ajan jälkeen ja ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, voidaan hänen perusosaansa alentaa 20 % kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Perusosan alennuksen yhteydessä tulee asiakkaalle laatia aina suunnitelma. Mikäli sovitun ajan jälkeen ja toistuvista kehotuksista huolimatta asiakas ei suostu vieläkään lakkauttamaan yritystään, voidaan perusosaa alentaa 40 %.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä
Kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulotuen perusosaa voitiin alentaa 20 prosentilla, koska hän oli jatkamalla pitkään kannattamatonta yritystoimintaansa laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan. Vaikka hän olikin työnhakijana, hänellä ei yrittäjänä ollut oikeutta saada työttömyysturvaetuuksia. Jos hän ei olisi toiminut yrittäjänä, hänellä olisi ollut mahdollisuus päästä toimeentulotukeen nähden ensisijaisen tukijärjestelmän työttömyysturvan piiriin. (KHO 20.6.2001 taltio 1472). 

Yrittäjä ei ollut saanut toimeentuloaan yrityksestään eikä toisaalta ollut lopettanut yritystään ja hankkinut toimeentuloaan toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla muulla ensisijaisella tavalla. KHO:n mukaan yrittäjänä työskentelevällä on oikeus saada toimeentulotukea samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla henkilöillä. Toimeentulotuki on kuitenkin viimesijainen sosiaaliturvaetuus myös yrittäjän kohdalla. Työstä kieltäytymistä ja oman elatuksen laiminlyömistä koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi myös tässä tilanteessa. Sen sijaan saamatta jääneen työttömyyspäivärahan huomioon ottamiselle toimeentulotukilaskelmassa ei ole lainmukaista perustetta, sillä se ei ole ollut yrittäjän käytettävissä ollutta tuloa. (KHO 4.6.2001 taltio 1344). 

Toimeentulotukea ei voida evätä kokonaan
Miten kauan kannattamattoman yritystoiminnan harjoittajan elantoa voidaan toimeentulotuella jatkaa, jos hän ei suostu yritystoimintaa lakkauttamaan ja perusosan alennukset eivät häneen ole vaikuttaneet? Voidaanko toimeentulotuki evätä kokonaan? Ei voida, koska toimeentulotuki on kuitenkin yksilön subjektiivinen oikeus ja Suomen lainsäädännön mukaan jokaisen kansalaisen tulee saada vähintään minimitoimeentulo. ”Perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on keskeinen välttämätöntä toimeentuloa turvaava taloudellinen tukimuoto.” 

Aikuissosiaalityön keinoja
Kuten edellä mainittu – sosiaalitoimen asiakkaalle tulee aina laatia asiakassuunnitelma (ellei kyse ole aivan tilapäisestä asioinnista), asiakassuunnitelman tarkoituksena on asiakkaan elämäntilanteen ja taustojen selvittäminen ja dokumentoiminen ja – mikä tärkeintä tulevaisuuden suunnittelu. Asiakas voi myös paremmin itse sitoutua asiaan, kun asiat laitetaan paperille ja asiakas saa paperin itselleen ja mahdollisesti vielä allekirjoittaa sen (tätä ei voida lainsäädännön mukaan asiakkaalta velvoittaa).

Suunnitelman lisäksi työntekijän kannattaa neuvoa asiakasta ilmoittautumaan työssä olevaksi työnhakijaksi Työ ja elinkeino-toimistoon mahdollisimman pian. TE-toimistossa työnhakijan tiedot selvitetään ja mm. yritystoiminnasta saatava pieni palkkatulo tulee dokumentoitua jatkoa varten. Mikäli henkilö ei ole työtön työnhakija, hänelle ei pääsääntöisesti synny oikeutta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin kuten työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai palkkatukeen. Sen sijaan hän voi hakea ja tulla valituksi työvoimapoliittiseen koulutukseen, jonka tavoitteena on vahvistaa ammatillista osaamista tms. joka taas osaltaan parantaa henkilön työmarkkinakelpoisuutta ja saattaa antaa uusia eväitä myös yritystoimintaan.

Lisäksi työntekijä voi yrittää tukea asiakasta löytämään uutta alaa, uutta työtä tai jopa saamaan uutta puhtia yritystoimintaansa, jotta hän saisi lisää toimeentuloa yrityksestä ja tulisi paremmin toimeen itsenäisesti. On olemassa myös muita itsenäisen toimeentulon hankkimisen muotoja, esimerkiksi osuuskuntatoiminta (kts. laki osuuskuntatoiminnasta), jossa eri ammattiryhmien edustajat voivat niputtaa liiketoimintaansa liittyviä hallinto- ja toimistotoimintoja ja jakaa näin kuluja, vastuuta ja tarvittavaa niihin liittyvää erityisosaamista. Ja edelleen asiakkaan kanssa tulee jatkaa keskustelua yrityksen kannattavuudesta ja lakkauttamisesta, jos yrityksen tulos jää tuollaiseksi mitä kysymyksessä esitettiin. Asiakas voi rekisteröidä toiminimen uudelleen siinä tapauksessa, että yrittäminen kyseisellä paikkakunnalla joskus myöhemmin olisi kannattavaa. 

Aikuissosiaalityön konsulttiryhmä, Maari Europaeus, Tuija Laakso, Tuula Tuominen, Anne Valppu-Vanhainen ja Kerttu Vesterinen.