Esittämäsi kysymys on meille varsin tuttu. Olemme törmänneet samanlaiseen ongelmaan ja yrittäneet löytää siihen ratkaisua. Mitään pysyvää hyvää käytäntöä, jossa kaikki osapuolet (asiakas, kela ja sosiaalitoimisto) olisivat tyytyväisiä, emme ole vielä löytäneet. Asiasta kannattaa neuvotella paikallisen Kelan kanssa tarpeeksi korkealla tasolla. Vastausta luettaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on juuri työmarkkinatuen maksamisesta kunnan toimielimelle. Jokaisesta Kelan myöntämästä etuudesta on olemassa oma ohjeistus sen suhteen, millä edellytyksillä etuus voidaan maksaa kunnalle.
Periaatteessahan kyse on työttömyysturvalain 11 luvun 9 §:n (työttömyysetuuden maksaminen kunnan toimielimelle) soveltamisesta, jonka ensimmäisen momentin mukaan työttömyysetuus voidaan joko osittain tai kokonaan sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun kunnan toimielimen pyynnöstä erityisen painavasta syystä maksaa toimielimelle toistaiseksi tai määräajan etuuden saajan, hänen perheensä ja hänen huollettavinaan olevien lasten elatukseen.
Jokaisessa tapauksessa on erikseen harkittava
Kansaneläkelaitoksen toimeenpano-ohjeissa vuodelta 12/2006 otetaan kantaa siihen, että jokaisessa tapauksessa on erikseen harkittava, voidaanko kunnan ilmoittamaa syytä pitää 11 luvun 9 § 1 momentissa tarkoitettuna erittäin painavana syynä. Etuuden saajaa on kuultava ennen ratkaisun tekemistä. Kelan käytännön mukaan tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tällaisena erittäin painavana syynä nähdään olevan vain perheen ja lasten elatukseen liittyvät syyt. Tämän tulkintalinjan mukaan lapsiperheen joutuminen asunnottomaksi voisi olla riittävä syy välitystilin perustamiseen, mutta ei perheettömien yli 18-vuotiaiden.
Kuitenkin sosiaalityön kannalta katsottuna asiakkaiden vuokrarästien kertyminen sekä asunnottomaksi joutuminen ovat juuri tällaisia erittäin painavia syitä välitystilien perustamiseen määräaikaisesti. Varsinkin silloin, kun asiakas sitä vielä itse haluaa.
Perustamalla välitystili ehkäistään usein asiakkaan pahempaa syrjäytymistä, mikä on usein suurena uhkana asunnottomaksi jääneillä. Asunnottoman ja vuokrarästejä omaavan on vaikea saada uutta asuntoa. Asunnottomuus tuo puolestaan usein arkeen niin paljon muuttuvia ja ennalta arvaamattomia tekijöitä, että esim. työssäkäynti tai opiskelu muuttuvat haastaviksi, jos ei mahdottomiksi.
Määräaikeisen välitystilin kautta säilytetään samalla asiakkaan asiakkuus sosiaalityössä, mikä antaa puolestaan mahdollisuuksia/välineitä auttaa asiakasta selviämään laajemminkin elämän haasteista. Tavoitteena on myös, että sosiaalityön työskentely määräaikaisen välitystilin aikana ehkäisee asiakkaan ajautumista samanlaiseen tilanteeseen tulevaisuudessa.
Pelkkää vuokrarästiä ei useinkaan hyväksytä myöskään kriteeriksi edunvalvontaan pääsemiseksi. Toisaalta edunvalvonnassa olo katkaisee useassa kunassa asiakkaan pääsemisen sosiaalityön asiakkaaksi (segmentointi). Mielestämme näissä tapauksissa on mielekkäämpää, että asiakas asioi sosiaalityössä, jonka tavoitteena on opettaa tuona määräaikana asiakasta huolehtimaan itsenäisesti omista asioistaan, kuin että hänelle haetaan edunvalvontaa, jossa asiat pääsääntöisesti hoidetaan hänen puolestaan.
Kunnat ovat käyneet paikallisia neuvotteluja Kelan kanssa ja yhtenä ratkaisuvaihtoehtona on käytetty sitä, että asiakas ilmoittaa itse Kelalle lomakkeen Y 121 kautta tilinumeron, jolle haluaa työttömyysturvansa maksettavaksi. Tämä tilinumero on ollut sosiaalitoimiston tilinumero ja näin ollen välitystili on voitu asiakkaan tahdon mukasisesti perustaa. Toisena vaihtoehtona on mietitty suoraveloitussopimuksia pankin kanssa, jolloin edellä mainittua kiertotietä ei ole tarvinnut käyttää. Suoraveloituskäyntäntö soveltuu etenkin sellaisiin tuloihin, jotka tulevat säännöllisesti maksuun asiakkaan tilille. Yhtenä vaihtoehtona voidaan käyttää myös toimeentulotuen myöntämistä etukäteen maksaen kuluvan kuun vuokraa ja vuokrarästiä, niin että etuus peritään Kelalta takaisin työttömyysturvalain 11 luvun 9 § 2 mom. perusteella. Kyseinen momentti sisältää lain siitä, että jos kunnan toimielin on toimeentulotuesta annetun lain 23 §:n mukaisesti maksanut toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan, työttömyysetuus maksetaan ennakkoa vastaavilta osin toimielimelle sen pyynnöstä.
Kuntien ja Kelan väliset tulkinnat ja käytännöt ovat tällä hetkellä erilaiset sen suhteen, mikä katsotaan laissa olevan riittävän painava syy etuuden maksamiseksi kunnalle. Työryhmämme toivoisikin, että tähän asiaan tultaisiin tulevaisuudessa kuntien ja Kelan välillä löytämään mielekäs ratkaisu, joka edistäisi asiakkaan omia toiveita ja itsenäistä suoriutumista. Tällöin ei tarvitsisi turvautua edellä esitettyihin tapoihin kiertää Kelan tiukkaa linjausta lain soveltamisesta.
Aikuissosiaalityön konsulttiryhmä. Keskusteluun kysymyksen ratkaisemiseksi osallistuivat Tuula Tuominen, Kerttu Vesterinen ja vastauksen koonnut Maarit Europaeus.