Kysymys:
Miten päihdehuollon rahoitus toimii? Mitkä kulut kunta joutuu maksamaan itse ja mihin kuluihin se saa valtion rahaa? Onko valtion raha korvamerkittyä, miten se jaetaan ja kuka päättää jaosta ja millä perustein? Suositelkaa luotettavia tutkimuksia eri päihdehoitojen kustannus-hyötysuhteista.
Vastaus:
Päihdehuollolle ei ole tule erillistä korvamerkittyä valtionosuutta. Kunnat rahoittavat päihdepalvelut, kuten muutkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, kunnan omilla tuloilla ja osittain valtionosuuksilla. Kuntien budjeteissa varataan vuosittain tietyt summat päihdehuoltoon ja työntekijät ja esimiehet linjaavat mihin voimavarat suunnataan. 2000-luvulla on ollut kahteen otteeseen haettavissa korvamerkittyä valtion rahoitusta päihdepalveluiden kehittämiseen, mutta ko. rahoitukset olivat kehittämistä varten, ei varsinaisesti palveluiden järjestämiseen.
Päihdepalveluilla saadaan sekä inhimillisiä että taloudellisia hyötyjä. Liitteenä YTL Kari Matelan kirjoitus ”Toimiva päihdehuolto vaikuttaa ja säästää”. Se on julkaistu kesäkuussa 2009 Lapin päihdeklinikan tiedotuslehdessä. Siitä löydät viittauksia tutkimuksiin, joita kysyt.
Tutkimuksia lisäksi:
- uunituore väitös päihdekuntoutuksesta: Minna Mattila-Aalto: Kuntoutusosallisuuden diagnoosi. Tutkimus entisten rappiokäyttäjien kuntoutumisen muodoista, mekanismeista ja mahdollisuuksista. http://www.kuntoutussaatio.fi/julkaisut/tutkimuksia.html
- WHO Europen julkaisu: Evidence for the effectiveness and cost-effectiveness of interventions to reduce alcohol-related harm http://www.euro.who.int/InformationSources/Publications/Catalogue/20090918_2
- NEDS:n julkaisu: Cost Effectiveness and Cost Benefit Analysis of Substance abuse treatment: A literature review. http://www.icpsr.umich.edu/SAMHDA/NTIES/NTIES-PDF/REVIEWS/cost_lit_review.pdf
Aikuissosiaalityön konsulttiryhmä
Kerttu Vesterinen, Tuula Tuominen, Maarit Europaeus ja Anne Valppu-Vanhainen.
Vastauksen kokosi erityissosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.