Kysymys:

Kuntouttavan työtoiminnan laki velvoittaa kunnan järjestämään työtoimintaa tietylle kohderyhmälle työttömiä. Laki ei kuitenkaan ilmeisesti sulje pois periaatteessa mitään kohderyhmää, mikäli työtoiminta katsotaan parhaaksi vaihtoehdoksi asiakkaalle kolmikantaneuvottelussa ja kunta suostuu työtoiminnan järjestämään.
Nyt meiltä on kysytty, voimmeko ottaa kuntouttavaan työtoimintaan asiakkaan, jolla on tulona nuoren kuntoutusraha. Hänen pyrkimyksensä on päästä opiskelemaan, mutta tuen hän on jo saanut, ja työtoiminnan tarpeellisuutta perustellaan toimintakyvyn ylläpitämisellä opiskelupaikan saantiin asti.

Tulisiko kuntoutusrahalaisen kuntoutuksen tapahtua muuta kautta? Ja jos tällainen henkilö otetaan kuntouttavaan työtoimintaan, tunteeko Kela tällaista ylläpitokorvauksen käsitettä vai tulisiko toimintapäivien toimintarahakin kunnan maksettavaksi? Meillä on kokemus peruspäivärahalaisesta, joka erityispäätöksellä oli kuntouttavassa työtoiminnassa ja hänen kohdallaan kunta joutui maksamaan toimintarahan, koska Kela ei tuntenut mahdollisuutta maksaa peruspäivärahan päälle ylläpitokorvausta kuntouttavaan työtoimintaan. Myös sairaspäivärahalla olevia eläkettä odottavia on tarjottu kuntouttavaan työtoimintaan sen perusteella, että he menevät sitten terapeuttiseen työtoimintaan ja tällä väliajalla ei saisi toimintakyky romahtaa, kun sairaspäiväraha on tavallaan tekninen, pakollinen toimenpide eläkkeen saamiseksi Samoin on tarjottu kuntoutustuella olevia.
Onko näissä kyse puhtaasti asiakaskohtaisesta harkinnasta vai onko jokin peruslinjaus olemassa?

Vastaus:

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) koskee työttömyyden vuoksi pitkittyneeseen ja monimutkaiseen tilanteeseen ajautuneita tai jääneitä henkilöitä. Lain mukaan kunnan ja työhallinnon on yhdessä asiakkaan kanssa selvitettävä ensisijaisten toimenpiteiden käyttömahdollisuus ja ellei niitä ole käytettävissä tai asiakkaan elämäntilanne, terveydentila tms. vaatii muita toimenpiteitä, on seuraavana mahdollisuutena varsinainen kuntouttava työtoiminta työpaikalla. Tätä lakia sovelletaan työttömänä oleviin, työttömyysturvaa tai toimeentulotukea ensisijaisesti työttömyyden vuoksi saavien henkilöiden kohdalla.

Tässä kysyjän kuvaamassa tilanteessa ei ole kyse työttömästä asiakkaasta vaan vakuutuslaitoksen maksamalla nuorten kuntoutusrahalla olevasta kuntoutujasta. Niinpä nyt ehdotamme ja neuvomme kysyjää ja asiakastaan kääntymään asianomaisen vakuutuslaitoksen puoleen ja vetoamaan sen järjestämisvastuuseen. Tavoitteena olisi saada laaja-alainen kuntoutussuunnitelma ja sen mukaiset kuntouttavat toimenpiteet kuten ammatillinen kuntoutus työ- ja koulutuskokeiluineen sekä mahdollisesti taloudellinen tuki kouluttautumisen aikana.
Sosiaalityöntekijä voi olla mukana tekemässä lausuntoa ja arviointia vakuutuslaitokselle, se voi merkittävästi edesauttaa kuntoutuksen järjestämisessä ja ylipäätään sen saamisessa vakuutuslaitokselta. Kysehän on nuoresta henkilöstä, jonka tavoitteet mitä ilmeisimmin ovat kohti työelämää ja koulutusta.

Kuntouttava työtoiminta (189/2001) on suunnattu ensisijaisesti työttömille, joiden työttömyys on pitkittynyt niin, että he ovat jo viimesijaisten tulomuotojen piirissä, siis työmarkkinatuella tai toimeentulotuella. Laki ei kuitenkaan sulje pois peruspäivärahalla tai ansiosidonnaisella päivärahalla olevia ja kuten tiedetään ei myöskään nk. tulottomia sosiaalityön asiakkaita. Tällöin kuitenkin Kelalla/työttömyyskassalla ja sosiaalitoimella on harkinnanvaraa, maksavatko toimintarahaa työtoiminnan aikana. Toinen huomioitava asia on myös se, että tässä tapauksessa kuntouttava työtoiminta ”kuluttaa” ensisijaista työttömyysturvaa ja työtön henkilö ajautuu kohti työmarkkinatukea ja toimeentulotukea. Henkilö on tehtävä asiasta tietoiseksi, sillä se on hänen etunsa kannalta merkittävää, koska tässä tapauksessa hän ottaa itse vastuun harkinnanvaraisen työttömyysturvan piiriin siirtymisestä. Huomiona myös se, että Kela voi harkintansa mukaan maksaa ylläpitokorvauksen myös peruspäivärahalla työtoimintaan siirtyvälle.

Sairaspäivärahalla olevien siirtymisessä kuntouttavaan työtoimintaan tulee käyttää toista kuntouttavan työtoiminnan lain tulkintaa eli sosiaalihuoltolain 27 d ja e § mukaista vajaakuntoisten ja vammaisten työtoimintaa. Myös tämä työtoiminta on kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä. On tehty tulkintoja, jonka mukaan tätä SHL 27 d ja e § mukaista työtoimintaa (lisätty sosiaalihuoltolakiin 1.4.2002) käytettäisiin silloin kun kuntoutuja voidaan katsoa olevan nk. eläkkeelle suuntautuva tai jo eläkkeen saanut. Tällöin kuntoutujan toimeentulo on turvattu alentuneen työ- ja toimintakyvyn vuoksi ja työtoiminta on toimintakykyä ylläpitävää ja monella tapaa elämänhallintaa tukevaa työtoimintaa. Tästä työtoiminnasta voidaan maksaa työosuusrahaa 1-12 euroa/toteutunut toimintapäivä, jolloin työtoimintasuhteesta ei synny työsuhdetta, eikä se edellytä työnantajalle työsuhteisiin verrattavia taloudellisia ja sopimuksellisia velvoitteita. Se on kuntoutujalle verotonta tuloa.

Aikuissosiaalityön konsulttiryhmä
Vastauksen kokosi Anne Valppu-Vanhainen ja sitä pohtimassa olivat Jukka Vinnurva,  Maarit Europaeus, Tuija Laakso ja Tuula Tuominen.