Kysymys:
Toimeentulotukiasiakkaan venäläissyntyinen puoliso on kuollut kotimaassaan. Pariskunta on asunut jo ennen puolison kuolemaa erillään. Heillä on yksi yhteinen lapsi.
Lapsi on virallisesti asunut isän luona. Käytännössä lapsi on kuitenkin ollut äidin hoidossa. Äiti ja lapsi ovat oleskelleet Venäjällä äidin sairastaessa ainakin vuoden 2010 loppupuolelta saakka. Äidin kuoleman jälkeen äidin omaiset ovat ottaneet lapsen hoitoonsa eivätkä ole luovuttaneet häntä isälle. Isälle on syntynyt runsaasti kuluja äidin kuoleman selvittelyn ja lapsen asian hoitamisen vuoksi Venäjän viranomaisten kanssa.
Hän anoo toimeentulotukea matkoista aiheutuneisiin bensa- ja majoituskuluihin, auton huoltolaskuihin, ylimääräisiin puhelinkuluihin, pysäköintikuluihin sekä maistraatin ja oikeusrekisterikeskuksen laskuihin. Tulisiko ko. kustannukset huomioida toimeentulotuessa?
Asiakas on toimeentulotukiasiakas, joka on ollut aikaisemmin yrittäjänä. Yritykset ovat konkurssissa ja asiakas on tuomittu mm. kirjanpitorikoksesta. Hän on pitkään ollut pelkän toimeentulotuen varassa, koska ei ole lukuisista kehoituksista huolimatta lakkauttanut yrityksiään eikä toimittanut työvoimatoimistoon ja Kelaan etuuksien myöntämiseksi vaadittavia asiakirjoja.
Vastaus:
Toimeentulotuen myöntämisen kannalta tulkinta on mielestämme selkeä. Esitetyt kustannukset eivät ole toimeentulotuella katettavia menoja. Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen vähintään välttämätön toimeentulo eikä esitettyjä kustannuksia voida pitää tällaisina.
Ulkoasiainministeriö avustaa Venäjälle tapahtuneen lapsikaappauksen selvittämisessä. Heidän kanssaan on myös mahdollista keskustella syntyneistä kustannuksista ja niiden jaosta. Mikäli asian hoidosta aiheutuu asiakkaalle matkakustannuksia esim. lapsen noudosta, voidaan ajatella, että näihin tarpeisiin kunta voisi myöntää täydentävää toimeentulotukea. Oikeudenkäyntikustannuksiin voidaan hakea tukea yleisen oikeusavun kautta. Neuvoja asiassa saa myös Kaapatut ry:ltä.
Suosittelisimme kuitenkin, että asiaa käsittelevä aikuissosiaalityöntekijä neuvottelisi asiasta oman kuntansa lastensuojelun ja lastenvalvojan kanssa ennaltaehkäisevänä lastensuojelutyönä. Tällä yhteistyöllä voitaisiin ennakoida tulevia tukitoimia, joita isä mahdollisesti tarvitsee lapsen saavuttua Suomeen. Samalla voidaan tukea isää tilanteensa selvittelyssä ja neuvotteluiden käymisessä. Suomen sosiaaliviranomaisille kuuluu lastensuojelulain ja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan tällaisissa tilanteissa pyrkiä aikaansaamaan osapuolten välille lapsen edun mukainen sopimus. Ymmärsimme kysymyksestä, että lapsen virallinen asuminen on sovittu isälle. Kuitenkin lapsen edun mukaista on säilyttää jatkossakin yhteytensä myös äidin puolen sukulaisiin, minkä vuoksi tuki neuvotteluissa on tärkeää.
Aikuissosiaalityön konsulttiryhmä
Maarit Europaeus ja Kerttu Vesterinen.