Kysymys:
Edunvalvontapalkkiot peritään asiakkailta nykyisin kerran vuodessa. Jos asiakas hakee edunvalvontapalkkioon toimeentulotukea otetaanko se kokonaisuudessaan huomioon sen kuukauden menona, jolloin se asiakkaalta laskutetaan, yleensä joulukuussa? Näin varmaan tulee tehdä, jos ttt:n pitkäaikaisasiakas, mutta entä jos asiakas ei ole yleensä ttt-asiakas? Voiko olettaa, että asiakas "säästää" vuoden aikana odotettavissa olevaa edunvalvontapalkkiota varten? Todellisuudessa "säästäjä" on edunvalvoja, jonka tulee käyttää asiakkaan varoja säästeliäästi.
Vastaus:
Edunvalvontapalkkio on holhoustoimesta annetun lain 44 §:n 2 momentin mukaan päämiehen välttämätön ja pakollinen menoerä, eikä päämies voi yksipuolisesti sanoutua irti edunvalvonnasta. Edunvalvontapalkkio tulee ottaa menona huomioon sinä kuukautena kuin se maksettavaksi erääntyy, tavallisesti tosiaan joulukuussa. Kuukausittain asioiville asia on luonnollisesti selkeä, mutta samoin tulee toimia niissäkin tapauksissa, joissa asiakas asioi vain silloin, kun edunvalvontapalkkio erääntyy. Eli vaikka normivajetta toimeentulotukilaskelman mukaisesti ei muina kuukausina synny, tulee edunvalvojapalkkio laittaa menoksi haettuna kuukautena ja maksaa syntyvä normivaje asiakkaalle kyseisenä kuukautena. Asiasta on Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2008:
KHO:2008:85: http://www.kho.fi/paatokset/45168.htm
Ratkaisun mukaisesti asiakasta tai edunvalvojaa ei voida velvoittaa ns. säästämään vuoden ajan loppuvuodesta erääntyvää edunvalvontapalkkiota varten.
Samaisessa päätöksessä edunvalvojan palkkion määräytymisestä kerrotaan näin:
Oikeusministeriö on 14.12.2001 antanut ohjeen edunvalvojan palkkion määräytymisen perusteista (3927/33/2001 OM). Ohjeen 2 §:n 1 momentin mukaan edunvalvojan vuosipalkkio muodostuu perusmaksusta, lisämaksusta ja erityiskorvauksesta. Pykälän 2 momentin mukaan perusmaksun suuruus on 200 euroa. Lisäksi 3 momentissa mainituista edunvalvojan toimenpiteistä saadaan periä ohjeissa määriteltyä maksua. Edunvalvoja, joka suorittaa päämiehensä puolesta tälle tarpeellisen, erityistä ammattitaitoa tai huomattavaa työmäärää vaativan tehtävän, on oikeutettu 4 momentissa mainituin perustein saamaan tehtävästä kohtuullisen erityiskorvauksen, jos tehtävän hoitaminen tällä tavoin on päämiehen edun mukaista.
Sanotun ohjeen 3 §:n 1 momentin mukaan perusmaksua ja lisämaksua ei peritä, jos päämiehen nettotulot rahana annetut sosiaaliset etuudet mukaan luettuina ovat vähemmän kuin 4 200 euroa vuodessa. (Tähän on myös tarkennus, kts. varsinainen oikeusministeriön ohje). Kyseinen summa on varsin pieni, koska jo toimeentulotuen perusosa yksinasuvalta tekee enemmän kuin tuon 4200 euroa vuodessa. Olemme kuitenkin sitä mieltä konsulttiryhmässä, että asiasta voisi keskustella edunvalvojan kanssa ja tiedustella mahdollisuutta palkkion alentamiseen, koska se tällä hetkellä vaarantaa päämiehen toimeentulon edellytyksiä.
Oikeusministeriö on myös uudistamassa ohjetta edunvalvontapalkkiosta, mutta jostain syystä asia on jäänyt kesken. Uudistuksessa pienituloisilta tai toimeentulotuen asiakkailta perittävä edunvalvontapalkkio pienenisi selkeästi. Mutta niin kauan, kun uudistus ei ole mennyt läpi, täytyy noudattaa vanhoja ohjeita. Linkki uudistukseen:
http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1157538537771
Aikuissosiaalityön konsulttiryhmä
Tuula Tuominen, Kerttu Vesterinen ja Tuija Laakso